Paikallisuutiset

Kengättömät koulut yleistyvät oppimisympäristöjen muuttuessa ja puhtaanapidon takia: "On se jotenkin kodikkaampaa, kun koulussa ollaan sukkasillaan"

Kannuksen yläkoulu eli Juhani Vuorisen koulu on ollut vuodenvaihteesta saakka kengätön. Koululaiset riisuvat kenkänsä sisään tullessaan aulaan asennettuihin kenkätelineisiin. Koska koulua on joululoman jälkeen vasta muutama päivä takana, on oppilailla totutteleminen ”sukkakouluun”. Osa oppilaista kun kävelee vielä vanhasta muistista kengät jalassa luokkaan saakka.

– Sekä hyvä että huono asia. Koulu pysyy nyt puhtaampana, mutta kaikki ei ota kenkiä pois, ja silloin toisilla kastuu sukat, kommentoi yhdeksäsluokkalainenSara Mastokangas kengättömyyttä.

– Joillakin on vielä opettelemista, myöntää rehtoriSakari Typpö.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Juhani Vuorisen oppilailla on koulupäivän aikana kaksi välituntia, jolloin heidän on mentävä ulos. Muina välitunteina koululaiset voivat olla sisällä, ja esimerkiksi liikuntasalin käyttö on mahdollista.

Tällä tavalla halusimme säästää uusia kalusteita ja lattioita. Sakari Typpö Rehtori, Juhani Vuorisen koulu

Typön mukaan Kannuksessa kengättömyydestä on keskusteltu silloin tällöin, mutta sinetti sille annettiin koulun peruskorjauksen yhteydessä, jolloin kouluun uusittiin sekä kalusteita että lattiamateriaaleja.

Osittain Juhani Vuorisen koulun kengättömyys johtuu uudesta opetussuunnitelmasta, jonka takia koululaiset eivät opiskele enää pelkästään luokkahuoneissaan, vaan esimerkiksi käytävillä, koulun kirjastossa tai muissa koulurakennukseen valmistuneissa opetustiloissa.

Myös kalusteet ovat muuttuneet uusissa oppimisympäristöissä. Oppilas ei opiskele enää välttämättä pulpetin ääressä, vaan vaikkapa risti-istunnassa kuutiotuolin päällä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kengättömäksi kouluksi siirtymällä halusimme säästää uusia kalusteita ja lattioita.

Koulurakennuksessa liikkuminen on mielekkäämpää, kun käytävät pysyvät puhtaampina.

– Ja on se jotenkin kodikkaampaa, kun koulussa ollaan sukkasillaan, toteaa Typpö, hänkin villasukissaan.

YliarkkitehtiReino Tapaninen Opetushallituksesta kertoo, että uusissa koulurakennushankkeissa ja myös peruskorjaushankkeissa tällä hetkellä useimmiten päädytään ns. kengättömään kouluun.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kengättömät koulut ovat tosiaan siis yleistymässä, Tapaninen toteaa.

Syynä kengättömyyteen on Tapanisen mukaan nykyään yleistyneet avoimemmat oppimisympäristöt. Niissä ei enää ole perinteisiä suljettuja luokkahuoneita ja käytäviä, vaan opetustilat muodostuvat toinen toisiinsa joustavasti liukuvista oppimisympäristöistä.

Myös tilojen akustiikka ja äänimaailma on paremmin hallittavissa, jos lattiamateriaalit ovat kauttaaltaan pehmeitä tekstiilimattoja eikä ulkokenkiä käytetä. Tekstiilikokolattiamaton puhtaanapito edellyttää myös ulkokenkien välttämistä tai poistamista sisätiloissa.

Uusissa kouluhankkeissa ja peruskorjaushankkeissa kengättömyys otetaan Tapanisen mukaan huomioon siten, että tuulikaapit ja sisäänkäynnit mitoitetaan niin suuriksi, että siellä on tilaa sekä ulkokenkien säilytykseen esimerkiksi lokerikoin että kenkien vaihtoon. Kenkien vaihtoa varten tiloihin saatetaan sijoittaa penkkejä.

Raumankarin koulu Himangalla on lähes kokonaan kengätön. Kengättömyyteen siirryttiin rehtoriTeuvo Tuorilan mukaan muutama vuosi sitten ensin alakoulun puolella, minkä jälkeen käytäntö on laajentunut lähes kokonaan myös yläkoulun puolelle.

– Yläkoulun puolella ainoastaan sellainen tila, johon ei voi oikein kenkiä jättää mihinkään ilman että kastelee sukkansa, on kengättömyyden ulkopuolella.

Raumankarilla sukkakouluksi siirtymiseen innoitti Tuorilan vierailu Kokkolassa Hollihaan koululla, jossa kuljetaan myös ilman kenkiä.

– Aikaisemmin meillä vetäytyi todella paljon hiekkaa sisälle, varsinkin pienimpien oppilaiden kenkien mukana. Pelkäsimme sitä, miten tämä hiekka oikein huonontaa sisäilmaa, joten tavoitteena oli puhtaampi sisäilma sekä siivoojien työn helpottaminen.

Kokemukset kengättömyydestä ovat Tuorilan mukaan Raumankarin koululla hyviä. Esimerkiksi melu vähenee, kun oppilaat kulkevat sukkasillaan.

– Koulussa on jotenkin rauhallisempaa, toteaa myös Sakari Typpö.

Kommentti

FAKTA

Kengätön koulu

Uusissa koulurakennushankkeissa sekä koulujen peruskorjaushankkeissa päädytään tällä hetkellä useimmiten ns. kengättömään kouluun.

Syynä kengättömyyteen ovat muun muassa oppimisympäristöjen muuttuminen, lattiamateriaalien vaihtuminen tekstiilimattoihin, puhtaanapito ja akustiikka.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä