torstai 30.6.2022 | 04:15
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Pususilta oli nuorten suosima kohtaamispaikka – Punainen silta ja Pususilta sekoittuvat usein kansan suussa

Maria Store
Pe 19.4.2019 klo 09:00

Pususillaksi nimitetään usein Suntinsuussa, venevajojen edustalla sijaitsevaa valkoista siltaa. Sen virallinen nimi on kuitenkin Punainen silta. Nimensä se on saanut sillan alapuolen värityksestä, joka oli alkujaan maalattu punaiseksi.

– Jokaisella sillallahan on varmasti suudeltu, mutta se oikea Pususilta sijaitsi Hollihaassa Puurokarin paikkeilla ja ylitti keskusurheilukentän suunnalta tulevan puron, joka johti Suntiin. Silta ei siis ylittänyt itse Suntia, kertoo kaupungin historiaa tutkinut Tapio Kaunisto.

Sillasta tuli nuorten suosima, romanttisen maineen saanut kohtaamispaikka - siitä siis nimi Pususilta eli Kyssarnas bro.

Ensimmäinen Pususilta oli kanneltaan suora, kaareva silta rakennettiin vuonna 1910. Kaunisto arvelee, että Pusuilta purettiin 50-luvulla.

Kun Kokkolan kaupunki perustettiin vuonna 1620, kaupunginsalmi eli Sunti oli leveä ja vaikeasti ylitettävä.

Kokkolassa oli pitkään vain kaksi siltaa, joista toinen oli Suntinsuussa, toinen Pitkäsilta kaupungista pohjoiseen lähtevää rantatietä varten, nykyisellä Pitkänsillankadulla.

Ensimmäinen silta Suntinsuuhun rakennettiin Halkokarin kahakan aikana 1854.

– Pikiruukissa oli jo tähän aikaan asutusta, ainakin maatila. Pikiruukki oli saari ja sillan kautta asukkaat pääsivät kaupunkiin.

Punaisen sillan edeltäjä rakennettiin vuonna 1909, se purettiin ja samalle paikalle rakennettiin nykyinen Punainen silta,

Pitkäsilta oli 1600-luvulla nimensä veroinen, lähes 300 metriä pitkä.

– Se ulottui nykyiseltä Rantakadulta Kaarlelankadulle asti. Maan nousu vaikutti siihen niin, että se lyheni ja lyheni.

Pormestarinkadun kohdalle rakennettiin 1880-luvulla kävelysilta, Noitasillaksi kutsuttu. ”Nimi tuli siitä, että silta hävitettiin kerran päivällä, mutta kyhäelmä kasattiin jälleen yöllä uoman yli”, kirjoittaa Antti Hietalahti Postikorttien Kokkola -kirjassa.

1900-luvun alussa Torikadun jatkeeksi rakennettiin Meijerisilta, jonka tarve ilmeni, kun Osuusmeijeri aloitti toimintansa Hakalahden puolella.

Lähteet: Tapio Kaunisto, Postikorttien Kokkola, Kokkolan kaupunki

#