sunnuntai 22.9.2019 | 04:32
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

”Ravintola-alalle tarvitaan duunareita” – Ravintola-ala ei ole houkutellut opiskelijoita samaan tapaan kuin ennen, mutta nyt näkyy jo valoa tunnelin päässä

Maria Store Kokkola-lehti
To 5.9.2019 klo 08:30

Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetuskeittiössä tuoksuvat tuoreet sämpylät. Niitä ovat olleet leipomassa ensimmäisen vuoden kokkiopiskelijat, jotka ovat nyt vasta kolmatta päivää opetuskeittiössä.

– Vähän sekavaa oli, kun en oikein tiennyt missä mikäkin on, toteaa Jesse Tarkkinen naurahtaen, pussittaessaan sämpylöitä myytäväksi.

Tarkkinen on alanvaihtaja. Hänellä on taskussaan jo sähköalan koulutus, mutta se ei tuntunut omalta.

– Lähdin opiskelemaan toista haaveammattiani. Suunnittelen, että voisin muutaman työvuoden jälkeen perustaa oman yrityksen. Olemme puhuneet siitä yhdessä parin alalla olevan kaverin kanssa.

Ravintola- ja catering-alan koulutus oli ammattiopistojen suosituimpia linjoja joitakin vuosia sitten, kun television kokkiohjelmat tekivät alasta houkuttelevan. Sen jälkeen hakijamääriin tuli notkahdus joka puolella Suomea ja esimerkiksi viime vuonna Keski-Pohjanmaan ammattiopistoon oli puolet vähemmän hakijoita kuin aloituspaikkoja oli tarjolla.

Nyt näyttää jo kuitenkin vähän valoisammalta. Tänä vuonna hakijoita oli tuplasti edellisvuotta enemmän.

– Kolmekymmentä opiskelijaa aloitti syksyllä ja haastattelemme koko ajan uusia opiskelijoita, jotka tulevat kouluun jatkuvan haun tai työvoimakoulutuksen haun kautta, kertovat lehtorit Reea Hotakainen ja Leena Roukala.

Viime vuosien opiskelijamäärien vähyys näkyy kuitenkin ravintoloissa. Osaavaa henkilökuntaa ei tahdo löytyä, tietää 2,5 vuotta Sigrid’s-ravintolaa Kokkolassa pyörittänyt Niklas Salo.

– Rekryongelmia on ollut alusta asti. Esimerkiksi tänä vuonna kesätyöntekijähakijoita oli pyöreät nolla. Rekrytoimme sitten apua lähipiiristä, sanoo Salo ja tietää muilla ravintoloilla olevan samoja rekryongelmia.

– Moni nuori hakee hienoja titteleitä, mutta alalle tarvitaan ”duunareita”, sekä a la carte - että lounaspuolelle, sanoo Salo.

Hotakainen ja Roukala tietävät, että alan opiskelijat rekrytoidaan jo työharjoitteluvaiheessa.

– Työpaikalla tapahtuvaa oppimista on niin paljon, että työnantajat rekrytoivat mieleisensä oppilaat jo helmikuussa, sanoo Hotakainen.

Rekryongelman takana saattavat olla myös liian kovat vaatimukset.

– Työpaikkailmoituksissa on pitkä lista vaatimuksia, joten vastavalmistuneet eivät ehkä uskalla edes hakea paikkaa.

Opintojen ja työelämän välissä on kuilu, joka täytyisi jotenkin kuroa kiinni. Lehtorit uskovat, että se voisi onnistua oppisopimuskoulutusten avulla. Työantaja voi siten opettaa opiskelijalle talon tavat heti alusta alkaen.

– Ja opiskelijalla ei ole samanlaisia paineita, kun hän on töissä opiskelijastatuksella.

Hotakainen ja Roukala vinkkaavat, että oppisopimuksella voi suorittaa myös esimerkiksi tutkinnon osia tai ammatillisia tutkintoja osaamisen lisäämiseksi.

– Työnantajat ovatkin tarttuneet tähän mahdollisuuteen nykyään entistä hanakammin.

Esimerkiksi baariin töihin halajava, voi suorittaa ammattiopistolla tutkinnon osan juomien myynnistä ja tarjoilusta sekä suorittaa anniskelupassin ja saa näin tarvittavan osaamisen.

Ammattiopiston kellarikerroksessa kokki- ja tarjoilijaopiskelijat opettelevat baarimikon taitoja. Pieneen huoneeseen on rakennettu baaritiski, jonka päällä on rivissä värikkäitä drinkkejä.

– Olemme kehittäneet drinkit itse, selvittää tarjoilijaopiskelija Linda Alkio.

Tänä syksynä opintonsa aloitti yksitoista tarjoilijaopiskelijaa.

– Toivon pääseväni valmistuttuani töihin ja oikeastaan jalka on jo oven välissä sen suhteen, kertoo joulukuussa valmistuva Alkio.

Jos rekryongelmia on keittiön puolella, on niitä myös ravintolan salin ja baarin puolella, tietää itsekin alalla työskentelevä ja nuoria opettava Mikko Essel.

– Suurin syy, että tälle alalle ei hakeuduta, on se, että ei haluta olla töissä, kun muut juhlivat, sanoo Essel.

Alan houkuttelevuutta ei lisää pohjapalkka, joka Esselin mukaan ei ole mairitteleva ilman ilta- ja yölisiä.

Miten ravintola- ja catering-alan houkuttelevuutta voisi lisätä? Hotakainen ja Roukala sanovat, että ammattiopistolla pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia tutustua alaan matalalla kynnyksellä. Yksi keino on esimerkiksi työnhakijoille suunnaattu Ohjuri-hanke, jonka myötä alaa pääsee opiskelemaan aluksi ilman tutkintopaikkaa.

Kaksikko uskoo, että nuoria ja alanvaihtajia houkuttelee alalle varmasti myös se, että työllistyminen on lähes sataprosenttisen varmaa.

Alan mediaseksikkyys on kadonnut, mutta toisaalta Roukala ja Hotakainen ovat havainneet muita positiivisia muutoksia.

– Työhyvinvointi otetaan paremmin huomioon, he kiittelevät.

”Rekryongelmia on ollut alusta asti. Esimerkiksi tänä vuonna kesätyöntekijähakijoita oli pyöreät nolla.

”Työpaikalla tapahtuvaa oppimista on niin paljon, että työnantajat rekrytoivat mieleisensä oppilaat jo helmikuussa.

#