maanantai 16.12.2019 | 09:44
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Millainen oli Ristirannankylä, johon vuonna 1620 perustettiin Kokkolan kaupunki? – "Ei mikään ideaali asuinkaupunki"

Maria Store Kokkola-lehti
Ke 13.11.2019 klo 13:10

Jos tämän päivän kokkolalainen matkustaisi ajassa taaksepäin noin 400 vuotta kaupungin perustamisen ajankohtaan eli vuoteen 1620, olisi vastassa pieni kyläpahanen.

Kaupunki perustettiin Ristirannankylään, joka koostui matalalla niemellä sijaitsevasta kahdestatoista talosta tai ehkä pikemminkin mökistä.

Kovin vaatimattomia nimittäin olivat nämä rakennukset. Harmaita puumökkejä malkakattoineen. Pihoilla sijaitsivat talousrakennukset ja esimerkiksi tallit.

Kylän eteläinen osa oli suurin piirtein Niemen tontin ja Roosin talon pihan kohdalla ja pohjoinen osa rajoittui Antti Chydeniuksen katuun. Rantakatu ja Sunti muodostivat itärajan ja Kustaa Aadolfin katu länsirajan.

– Merenrantaviiva kulki Rantakadun kohdalla. Maankohoamisilmiö tiedostettiin jo silloin ja tiedettiin, että rantaviiva siirtyy kovaa vauhtia, kertoo museolehtori Lauri Skantsi.

Ulkonäöltään vasta perustettu Kokkolan kaupunki (Gamlakarleby) muistutti maalaiskylää. Asukkaat olivat kalastajia, hylkeenpyytäjiä, käsityöläisiä ja maanviljelijöitä.

Maita heillä oli Kvikantissa, Kaustarissa ja Isossakylässä.

Tarkkaa tietoa asukkaiden määrästä kaupungin perustamisen ajalta ei ole, mutta 1638 heitä on kirjattu 164.

– Ei mikään hirveän iso paikka siis.

Kaupungin läpi käveleminen olisi tämän päivän kaupunkilaiselle moniaistinen kokemus. Rakennuksista saattoi kuulua seppien ja muiden käsityöläisten työn ääniä. Siellä täällä oli tunkioita, sillä karja asusti samassa pihapiirissä.

Vuonna 2011 Roosin talon tontilla tehtiin arkeologiset kaivaukset ja 1600-luvun kerroksiin päästessä, oli vastassa mielenkiintoinen aistielämys.

– Savikerroksien alle oli säilynyt lehmänlantatunkio ja myös sen hajut, kertoo Skantsi naureskellen.

Hygieeniset olosuhteet eivät kaupungissa olleet hääppöiset. Savikkoharjanteelle perustetussa kaupungissa kaivoista oli vaikea saada juomakelpoista vettä.

Kaupunki oli vain vähän merenpinnan yläpuolella ja kadut olivat hyvin märkiä. Meren äärellä kaupunkilaiset olivat alttiina kovalle pohjoistuulelle.

– Ei mikään ideaali asuinkaupunki siis, toteaa Skantsi.

Kuningas Kustaa II Aadolf ei perustanut kaupunkia hyvää hyvyyttään, vaan omat ja kruunun intressit mielessään. Samoihin aikoihin hän perusti muita kaupunkeja ympäri Pohjanlahtea.

– Hän halusi lisää verotettavia ja tuloja kaupankäynnistä. Kokkola muodostui hyvin pian keskeiseksi laivarakennus- ja kaupankäyntipaikaksi.

Kaupungin perustamisen jälkeen Kokkolasta saatiin käydä virallisesti kauppaa, laittomasti sitä oli jo tehty ennenkin. Kaupungilla ei kuitenkaan ollut vielä tapulikaupungin oikeuksia ja se rajoitti kaupan tekoa.

– Käytännössä kauppaa tehtiin tukholmalaisten ja turkulaisten porvarien kautta. Porvarit möivät kokkolalaisten tuotteet voitolla eteenpäin ja pitivät myös voitot itsellään.

Vuonna 1664 lähes koko kaupunki paloi maan tasalle. Uusi kaupunki suunniteltiin ruutuasemakaavan mukaan. Siihen saakka kaduissa ei ollut mitään säännönmukaisuutta, vaan ne kulkivat maaston mukaan.

Tuolloin luodut kaupungin rakenteet ovat nähtävissä vielä tänäkin päivänä. Isokatu oli sen aikainen pääkatu ja se päätyi Mannerheiminaukiolle, joka toimi torina.

– Se oli kaupungin tärkein ja vilkkain paikka. Siihen aikaan satama oli aivan vieressä, mikä oli ideaalitilanne. Kauppatavara saatiin nopeasti torille.

”Merenrantaviiva kulki Rantakadun kohdalla. Maankohoamisilmiö tiedostettiin jo silloin ja tiedettiin, että rantaviiva siirtyy kovaa vauhtia.

Ensimmäinen pormesteri oli vihattu mies

Kaupungin perustaminen edellytti myös tiettyjä toimenpiteitä uudessa kaupungissa.

– Vaatimuksia oli pitkä liuta. Itäinen maakunta oli kuninkaan hallinnon kannalta vaikea. Väestöstä harva osasi lukea tai laskea. Siksi suomalaisia piti sivistää eli kouluja perustettiin, kertoo Lauri Skantsi.

Kokkolaan koulu tuli varmaan viiveellä, sillä ensimmäinen tieto koulumestarin eli opettajan palkkaamisesta on vuodelta 1634. 1680-luvulta on tietoja koulurakennuksen huonosta kunnosta ja lupa uuden rakentamiseen saatiin. Vuonna 1696 valmistunut pedagogio seisoo Pitkänsillankadulla edelleen. Sitä edeltävä koulurakennus sijaitsi Skantsin mukaan suunnilleen samalla paikalla.

Kaupunkiin piti myös saada pormestari. Kokkolan ensimmäinen pormestari oli Kruunupyystä kotoisin oleva Erik Jönsson.

– Hän oli vihattu mies. Ilmeisesti hän kohteli ihmisiä huonosti. Perimätiedon mukaan hänet yritettiin murhatakin. Virassaan hän oli vain kolme vuotta.

Kaupungin ympäri piti rakentaa tulliaita. Eteläinen portti oli vanhan Anttila-kiinteistön kulmilla.

– Pohjoistulli oli Puurokarilla, siinä tullattiin mereltä tulevia tarvikkeita. Läntinen portti oli Kustaa Aadolfin kadun ja Läntisen Kirkkokadun tienoilla. Sitä kautta kaupunkilaiset kulkivat myös pelloilleen.

Itäinen portti oli Pitkänsillankadulla. Noihin aikoihin Sunti oli parisataa metriä leveä merenlahti ja sen yli kulki Pitkä silta.

– Sitä kautta tuli väkeä maakunnasta kauppaamaan tuotteitaan kaupunkiin.

Skantsi sanoo, että vilunkipeliäkin tapahtui. Aidan alta kuljettiin salaa, tullimaksujen välttämiseksi.

– Kiinni jääneet maksoivat sakon tai joutuivat vankityrmään istumaan. Vankityrmä oli Raatihuoneen kellarissa.

Näihin aikoihin kuolemanrangaistuskin oli voimassa vakavammista rikoksista.

– Tiettävästi kaupunginteatterin paikkeilla oli hirttopaikka.

#