maanantai 16.12.2019 | 09:44
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Rahat löytyivät Kokkolan Keskuskentän tekonurmelle momentteja siirtelemällä – 600 000 euroa jalkapallo-olosuhteiden kehittämiseen

Joni Mäki-Petäjä Kokkola-lehti
Ke 20.11.2019 klo 12:23

Kaupunginvaltuusto siirteli budjettivaroja eri momenteilla niin, että 600 000 euroa löytyy Keskuskentän tekonurmeen ensi vuodeksi.

Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti maanantain kokouksessaan siirtää Keskuskentän muutostöihin rahaa muilta momenteilta 400 000 euroa. 200 000 euroa siirrettään arvopapereiden ostobudjetista ja toinen 200 000 euroa maa- ja vesialueiden ostobudjetista. Aiemmin jo oli muutettu Keskuskentän valaistukseen varattu 200 000 euroa yleisempään muotoon eli Keskuskentän muutostöihin. Näin ensi vuodelle on varattuna 600 000 euroa Keskuskentälle eli käytännössä lämmitettävälle tekonurmelle.

Muutosesityksen talousarvioon esitti kokoomuksen valtuutettu Pentti Haimakainen.

–Pitkin syksyä on käyty keskustelua, mitkä ne jalkapallo-olosuhteet Kokkolassa ovat. Tietenkin se kokkolalaisena harmitti, että KPV menetti yleisöä valtavasti evakkopeleissä. KPV meni seurana ja organisaationa muuten eteenpäin, ja sai Keskuskentällä erinomaiset yleisömäärät. KPV sai erittäin hyvän pöhinän alueelle ja toi tunnettavuutta Kokkolaan.

Haimakainen korostaa, ettei halua laittaa pitkän tähtäimen hybridiareenaa ja nyt tulevaa tekonurmea vastakkain.

– Jos kaikki menee onnellisesti, niin aikaisintaan parin vuoden päästä hybridiareena voisi olla valmis. Vaikeuskerrointa areenahankkeella varmasti on ja aikataulu voi venyä useamman vuoden. Nyt varmistettaisiin, että sama mikä seura nais- tai miesjalkapallossa pystyisi pelaamaan kaikki pelinsä Kokkolassa tämän ajan, kun areenaa ei ole, Haimakainen perustelee.

Esitys meni läpi äänin 35-7.

– Hivenen yllätti, että se sai noinkin laajan kannatuksen. Nähtävästi muissakin ryhmissä on tätä samaa asia pohdiskeltu. Valmistelussa on ollut puhetta, että tekonurmi olisi mahdollisuus sitten siirtää. Vaikka tekonurmesta nyt on kuluja, niin sitä pystytään hyödyntämään johonkin muualle tulevaisuudessa. Se ei olisi hukkaan heitetty investointi, Haimakainen jatkaa.

Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg kommentoi maltillisesti tuoretta valtuuston muutospäätöstä.

– Onhan tässä pitkin vuotta keskusteltu tekonurmestakin, mutta pikkaisen yllättäen esitys tuli. Talousarvioon tuli momenttisiirroilla resurssi nyt tekonurmelle. Nyt asia menee valmisteluun ja päätöksentekoon joulukuun kokouksiin. Hybridiareenalla on oma aikataulunsa ja kaikki täytyy nyt yhteen sovittaa. Aika paljon päätöksiä tarvitaan edelleen suuntaan taikka toiseen, Sandberg sanoo.

Sandberg korostaa, että kaupungin tahtotila on, että hybridiareena rakennetaan.

– Suurempi kysymysmerkki on sitten vuosiluku, milloin areena voisi olla valmis. Tästä hetkestä siihen hetkeen, kun areena on valmis, pitäisi pystyä toimimaan, Sandberg muotoilee.

”Eiköhän me Kokkolaankin ennätetä”

Alajärvellä pääpaikkaansa pitävä tekonurmia tekevä ja asentava Saltex Oy:n myyntipäällikkö Juha Miettinen kertoo, että epävirallisia keskusteluja on kokkolalaisten kanssa käyty. – Messuilla ollaan aiheesta keskusteltu. Laitisen Matin kanssa ollan kerran tavattukin, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan roudan pitää olla pois ennen kuin töitä voi aloittaa keväällä. – Jos homma varmistuu talven aikana, niin ei ole mitään ongelmaa. Kyllä me sellainen 40 jalkapallokenttää asennetaan kesässä, eiköhän me Kokkolaankin ennätetä.

Kevät on luonnollisesti se halutuin ajankohta, kun kaikki tahtovat mahdollisimman pian tekonurmen.

– Luonnonnurmen kuorinta, lämmityksen rakentaminen ja tekonurmen asennus on sellainen viiden viikon homma.

Tekovihreän veran äärellä

KOMMENTTI

Joni Mäki-Petäjä

joni.maki-petaja@kpk.fi

Sortavalan kenttä, Kokkolan Wembley ja monta muuta lempinimeä olen Keskuskentän jalkapallopyhätölle kuullut. Välillä koko kenttää ollaan oltu jyräämässä kerrostalojen tieltä pois, mutta maanantain valtuuston kokous vankisti tuntuvasti vuonna 1935 rakennetun kentän asemaa. Pentti Haimakaisen muutosesitys, jossa Keskuskentän lämmitettävälle tekonurmelle raivattiin momenttisiirroilla 600 000 euroa ensi vuoden talousarvioon, antaa varmasti rutkasti elinaikaa perinteikkäälle kentälle.

Tänä vuonna Keskuskenttä sai moduuleista rakennetun uuden katsomon, joka selvästi tiivisti kentän tunnelmaa. KPV tippui takaisin Ykköseen, mutta nyt sen voi jo nähdä jopa pienenä etuna, jos ajattelee kenttäolosuhteiden parantamista. Santahaassa pystyy ensi kesänä pelaamaan Ykköstä ja samaan aikaan voidaan laittaa Keskuskenttä liigakuntoon. Valaistus voidaan toteuttaa sitten vuodeksi 2021, kun KPV on noussut takaisin Liigaan.

Tekonurmineuvotteluja on taatusti käyty taustalla paljonkin. Ei nämä esitykset ihan puskista pöytiin tule. Uskon vakaasti, että KPV on ollut aktiivinen hankkeessa. Miksipä ei olisi, kun kyseessä on samalla seuran tulevaisuus. Toki seuran päätehtävä on koota kilpailukykyinen joukkue. Mutta tuskin kukaan haluaa enää kolmatta kertaa syksyllä nähdä liigakarsinnan olosuhdefarssia Kokkolassa.

Jos kaikki menee suunnitellusti, Keskuskenttä palvelee KPV:tä ja tietenkin myös GBK:ta pitkälle tulevaisuuteen. Sanotaan mitä sanotaan, mutta kyllä Keskuskentän tekonurmi vie hybridiareenalta, jos ei nyt pohjaa pois, niin ainakin ”tulipalokiireen” pois. Jokainen voi miettiä tykönään, onko se hyvä vai huono juttu?

#