maanantai 16.12.2019 | 09:43
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Leipälajina kulttuuri: Minna-Leena Lahti sanoo, että diivailu ei oopperahommissa toimi

Maria Store Kokkola-lehti
To 21.11.2019 klo 12:00

Kokkolalainen opperalaulaja Minna-Leena Lahti viimeistelee oopperamaisterin tutkintoa Sibelius-Akatemiaan.

– Siinä sivussa teen normaalia kulttuurin pätkätyötä.

Mikä sai valitsemaan nykyisen alasi?

Sisäinen pakko ja tietyt ominaispiirteet. Impulsiivisuus, äänekkyys, nopeus ja huomionkipeys ovat joissakin hommissa haitaksi, tässä hyödyksi! On helppoa kun ei tarvitse toimia itseään vastaan.

Oopperalaulajan työ on ollut unelmani lapsesta asti. Siihen ajatukseen tottuminen vei kuitenkin aikaa, koska tiesin kuinka vaikeaa se tulee olemaan. Olen erittäin tyytyväinen valintaani.

Millaista työsi on?

Projektiluontoista, pätkittäistä ja yksittäistä. Hirveän epävarmaa, mutta toisaalta vaihtelevaa. Kun jotain tapahtuu, tapahtuu se intensiivisesti. Silloin työn parissa ollaan yötä päivää.

Työ on myös sopeutumista muiden aikatauluihin. Itse pystyn vaikuttamaan syömiseen ja nukkumiseen ja niistä rutiineista pyrin pitämään kiinni.

Mitkä ovat työsi parhaat/huonot puolet?

Parasta on kokonaisvaltaisuus. Oopperassa ja lauluhommissa saa ottaa käyttöön koko fysiikkansa, tunneskaalansa ja sosiaalisuutensa.

Huonoa on rikkonaisuus ja suunnittelemisen mahdottomuus. Ihmiset teettävät myös hirveän mielellään ilmaista työtä.

Miten valmistaudut lavalle menoon?

Jos esitys on illalla, pyrin heräämään aikaisin. Pimeässä huoneessa tanssin lattareita kuulokkeet korvilla. Sillä tavalla herättelen kroppaani ja pitkin päivää pyrin herättelemään ääntä ennen kuin lähden loilottelemaan.

Ennen lavalle menoa pesen myös hampaat. Lavalla on paljon mukavampi olla suu auki, kun hampaat ovat puhtaat. Vaikka tuskin sitä kukaan parinkymmenen metrin päässä yleisössä huomaa.

Millainen taiteilijasielu olet?

Diivailu tai boheemius ei tässä työssä toimi. Täytyy olla järjestelmällinen, tavoitteellinen ja tiimipelaaja. Siihen pyrin.

Mitä elämääsi kuuluu työn lisäksi?

Perhe, mies ja kaksi lasta. Meillä on talo ja piha, johon keväällä aina istutan perunoita. Keikkojen välissä käyn niitä vilkuilemassa ja katsomassa ovatko ne saaneet tarpeeksi vettä. Tämän kesän sato oli ihan kohtuullinen.

Mistä saat vastapainoa työllesi?

Perheestä. Työtehtävät ovat myös niin erilaisia, että työ itsessään antaa vastapainoa.

Pyrin lukemaan suomalaista kirjallisuutta, sillä työkieleni on tällä hetkellä englanti. Kirjan luettua huomaan aina, että nyt alkaa löytyä sanoja taas suomeksikin!

Paljasta jotain yllättävää itsestäsi?

Kuuntelen suomiräppiä. Kiehtovaa räpissä on se, miten kielen paino ja musiikin paino kulkevat ristiriidassa. Menee aina hetki ennen kuin kuulen, mitä siinä oikeasti sanotaan.

Tässä juttusarjassa esittelemme kokkolalaisia ja kokkolalaislähtöisiä kulttuurin parissa työskenteleviä ihmisiä.

”Impulsiivisuus, äänekkyys, nopeus ja huomion-kipeys ovat joissakin hommissa haitaksi, tässä hyödyksi!

#