keskiviikko 22.1.2020 | 19:16
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kirkon ovi käy tiuhaan – Viime vuonna Kokkolassa erosi kirkosta keskimääräistä enemmän väkeä

Outi Airola Kokkola-lehti
Pe 3.1.2020 klo 12:30 [päivitetty pe 13:51]

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kirkon elämä on ollut melkoista liukumäkeä tällä vuosituhannella. Koko maassa kirkosta on eronnut 2000-luvulla jo 868 000 ihmistä, liittyneitä on ollut 260 000. Kokkolassa viime vuonna jouluun mennessä kirkosta erosi 572 henkilöä.

– Saman kokoisissa Porvoossa ja Hyvinkäällä eronneita oli vastaavaan aikaan 459 ja 438, eli Kokkolassa erottiin reippaammin, laskee eroakirkosta.fi -palvelun tiedottaja Jori Mäntysalo.

Kokkolassa eroajien mediaani-ikä on 34 vuotta, mutta eroamisen aika ei liity mihinkään erityiseen tilanteeseen tai tapahtumaan.

– Mitään sellaista eropiikkiä ei näy vuoden mittaan, jota ei sattuma selittäisi, kuvailee Mäntysalo.

Selvää syytä tilanteeseen ei lähde arvioimaan myöskään Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Jouni Sirviö. Hän pitää silti liki neljänneksen suurempaa eronneiden määrää verrokkikaupunkeihin nähden suurena.

– Onhan tuo määrä todellakin suuri. Varmaan osa eroaa siksi, että kirkko on liian liberaali ja osa taas haluaisi tehdä lisää tilaa ihmisille, sanoo Sirviö.

Kun vuosituhannen alussa kirkkoon kuului 85 prosenttia suomalaisista, tämän vuoden alussa lukema putoaa alle 69 prosenttiin. Kahdessa kymmenessä vuodessa pudotus on siis 16 prosenttia, kun edellinen 20-vuotisjakso 1980-2000 vähensi kirkkoon kuuluvien määrää 5 prosentilla. Vauhti on siis kiihtynyt.

– Yhteiskunnan muutos näkyy kirkossa, myös täällä Kokkolassa. Nyt meillä kasvaa ikäluokka, jolla ei ole enää kristillisen kasvatuksen perintöä, sanoo Sirviö.

Tämä näkyy erityisesti nuorten naisten kirkosta eroamisena.

– Se on mielenkiintoista, että nuoret naiset ja äidit, jotka ennen ovat olleet kirkon kannalta merkittävä voimavara, eroavat kirkosta. Enää äiti ei asetu iltaisin lapsen rinnalle iltarukoukseen eikä siis synny enää ikäluokkia, joilla olisi laajassa mitassa kristillinen perintö, toteaa Sirviö.

Kirkko on siis uudessa tilanteessa. Toisaalta kirkko on muuttunut olemassaolonsa aikana jatkuvasti.

– Kun kirkko syntyi, seurakunta oli pitkään vähemmistönä yhteiskunnassa. Sitten tuli Konstantinuksen aika, joka teki kristinuskosta hyväksytyn. Sittemmin siitä tuli ainoa hyväksytty usko ja alkoi kristikunnan aika. Nyt se kristikunta murenee ja palataan enemmän alkuperäiseen lähtökohtaan, arvioi Sirviö.

Hänen mukaansa käymistila käy raskaaksi, ellei asiaa hahmota laajemmin.

– Osa murehtii myös sitä, että kirkko menettää valta-asemansa. Sitäkin kannattaa pohtia, mikä merkitys seurakunnalle valta-asemalla on, sanoo Sirviö.

Erilaisia arvioita kirkon merkityksestä tulevaisuudessa on yhtä paljon kuin arvion tekijöitä. Eroa kirkosta -sivusto ennustaa, että vuonna 2032 kirkkoon kuuluu enää alle puolet suomalaisista. Kirkkoherra Sirviö ei lähde ennustamaan, mutta linjaa yhteiskunnan muutosta.

– Yleisesti ottaen tässä ajassa kirkolla ei ole enää samaa merkitystä kuin aikaisemmin. Tämä realiteetti on hyvä tunnistaa, kun asiasta keskustellaan, sanoo Sirviö.

”Varmaan osa eroaa siksi, että kirkko on liian liberaali ja osa taas haluaisi tehdä lisää tilaa ihmisille.

#