torstai 13.8.2020 | 11:43
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Patamäen pohjavesialue Kokkolassa on riskialue – Pohjanmaalta löytyy jo useita pohjavesialueita, joissa pohjaveden tila on luokiteltu huonoksi

Outi Airola
Su 12.1.2020 klo 10:00 | päivitetty su 10:49

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Pohjavesien tila on osoittautunut viime vuoden lopun selvityksissä ennakoitua heikommaksi koko Pohjanmaan alueella. Pohjavesialueiden tilaa selvittävässä kartassa Kokkolan Patamäki loistaa suurimpana punaisena läiskänä.

– Kokkolan taajama on isolta osaltaan pohjavesialueella. Siellä on teollisuutta, valtatietä, rautatie ja runsaasti maataloutta, luettelee ylitarkastaja Krister Dalhem Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Patamäen pohjavesialue on pitkän mallinen alue, joka ulottuu meren rannan suurteollisuusalueelta golfkentän suuntaan aina Jänismaan ja Patamäen ohi maaseutumaisille alueille.

– Eli siellä on riskejä, jotka syntyvät teollisuuden metallijäämistä aina valtateiden suolaukseen ja maatalouden päästöihin, sanoo Dalhem.

Kolmen pohjalaismaakunnan alueella on yli 400 pohjavesialuetta, joista noin joka seitsemäs on nimetty riskialueeksi kemiallisen tilan osalta. Viidellä riskialueella myös pohjaveden pinta on vaarassa laskea haitallisesti. Merkittävimmät riskit pohjavedelle aiheutuvat maataloudesta, turkistarhauksesta, liikenteestä, asutuksesta, teollisuus- ja yritystoiminnasta sekä pilaantuneista maa-alueista.

– Lisäksi ojitukset ja lannoitukset vaarantavat pohjaveden määrää tai laatua.

Oma lukunsa ovat maatalouden ravinteet.

– Ne kaipaavat toimenpiteitä koko alueella. Vaikka lietelannoitus on kiellettyä pohjavesialueella, aina välillä huomaa että sitä jossain käytetään, sanoo Dalhem.

Valtatie numero 8 on vilkkaasti liikennöity reitti, jonka suolaus on runsasta lähes koko matkaltaan.

– Valtatiet, jotka kulkevat pohjavesialueiden läpi, vaikuttavat kloridipitoisuuksiin pohjavesissä, tietää Dalhem.

Pohjavesisuojauksia on tehty jonkin verran kasitien varrelle, mutta viime vuosina sekin on jäänyt. Niinpä pohjavesialueet, joita valtatie halkoo, ovat saaneet osansa kloridista. Kuinka vakava huoli asiantuntijoilla on pohjaveden laadusta?

– No, tämähän on meidän juomavettä. Sinänsä kysymys on vakava – kyllä näiden pohjavesialueiden pitäisi olla hyvässä kunnossa, sanoo Dalhem.

Kovjoen kohdalla 8-tie on saanut isommat vallit ja pohjavesisuojauksen.

– Mutta suurin osa teistä on vielä vaikka suojauksia. Nyt ei ole muutamaan vuoteen tehty uusia suojauksia lainkaan, sanoo Dalhem.

Kyse on tietenkin rahasta.

– Siihen tarvittaisiin rahaa, kyllä, toteaa Dalhem.

Jotain positiivista pohjavesien osalta on sentään tapahtunut.

– Melkeinpä kaikki turkistarhat on siirretty pois pohjavesialueilta tai lopetettu. Niissä paikoissa on huomattu että ravinnepitoisuudet ovat laskeneet, kertoo Dalhem.

Pohjavesi on myös parantunut huomattavasti siellä, missä 8-tietä suojattu tai tiesuola on vaihdettu kaliumformiaattiin. Esimerkiksi Lohtajan Karhinkankaalla on nyt menossa kokeilu tiesuolan vaihtamisesta kaliumformiaattiin. Kyseessä on aine, josta ei liukene haitallisia aineita maaperään.

– Siinä on vain sellainen piirre, että se on noin kymmenen kertaa kalliimpaa kuin tavallinen tiesuola, kertoo ylitarkastaja Dalhem.

Pohjavesikysymys on siis myös rahakysymys.

– Kyllä. Valtateiden bentoniittisuojaukset tai muovisuojaukset maksavat ja vaativat rahaa, tietää Dalhem.

Perjantaina valtiovalta päätti herätä pohjavesialueiden hätään. Se tiedotti, että liikkeelle lasketaan nyt kokonaan uusi valtionavustus, jota voi hakea pilaantuneiden tai pilaantumisvaarassa olevien pohjavesialueiden hoitoon.

"Melkeinpä kaikki turkistarhat on siirretty pois pohjavesialueilta tai lopetettu. Niissä paikoissa on huomattu että ravinnepitoisuudet ovat laskeneet.

#