Englanti, suomi, äidinkieli, pitkä matematiikka, biologia ja saksa. Siinäpä aineet, joiden kirjoittamisen jälkeen Urho Koljonen sai painaa keväällä valkolakin päähänsä. Perinteiset lakkiaiset jäivät kuitenkin koronan vuoksi väliin.

– Se harmitti. Olin ollut lukiossa kovat kolme vuotta ja kiitoksena siitä Wilmaan kilahti sähköinen onnittelulinkki. Se vähän kirpaisi, Koljonen kertoo.

Nyt harmitus on kuitenkin tiessään: lauantaina Koljonen juhlii kunnolla, tekee sen jälkeen vähän töitä ja suuntaa sitten opiskelemaan Vaasaan.

Moni nuori lähtee lukioon, koska ei vielä tiedä, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Sama syy vei myös Koljosen Kokkolan ruotsinkieliseen lukioon.

– Mutta olen myös aina tykännyt koulusta ja opiskelusta, joten lukio oli minulle hyvin selkeä valinta.

Lukiossa vierähti tavalliseen tapaan kolme vuotta. Biologia, englanti ja liikunta olivat Koljosen suosikkiaineita, pitkä matematiikka ei.

– Meinasin vaihtaa pitkän matematiikan moneen otteeseen lyhyeen, mutta taistelin sen kuitenkin läpi. Ja vielä kirjoitinkin.

Koljonen kirjoitti kolme ainetta syksyllä ja kolme keväällä. Eniten hän panosti biologiaan ja matematiikkaan.

– Aloin päntätä kunnolla kolme kuukautta ennen kirjoituksia. Stressasin, mutta kun astuin saliin, minulle tuli rento ja helpottunut olo. Siellä oli sellainen veljeyden ilmapiiri, Koljonen kuvailee.

Kirjoitukset menivät melko hyvin. Pitkän matematiikan tulos yllätti, biologian harmitti.

– Biologia lähti eximiana, mutta skaala muuttui: minulta tippui neljä pistettä pois ja tulos putosi kaksi arvosanaa.

Tästä huolimatta Koljonen haki biologian jatko-opintoihin. Opiskelupaikan saaminen olisi kuitenkin vaatinut korkeammat pisteet kirjoituksista. Onneksi Koljosella oli varasuunnitelma.

– Pari yötä ennen hakujen deadlinea mietin perheen kanssa vaihtoehtoja ja totesin, että opettajan työ voisi olla kivaa. Niinpä hain myös kielikylpyopettajaksi, erityisopettajaksi ja luokanopettajaksi.

Ovet aukesivat Vaasaan Åbo Akademiin kielikylpyopettajan tutkintoon.

– Luulin, että pääsykoehaastattelu kestäisi tunnin, mutta he kysyivätkin minulta videopuhelun välityksellä muutaman oudon kysymyksen, joihin piti vastata kahdeksassa minuutissa. Olin kuitenkin oma itseni ja se riitti.

Ennen opiskelun aloittamista Koljonen ehtii vielä työskennellä koulunkäyntiavustajana Kirkonmäen koululla.

Lasten kanssa työskentely on luontevaa, eikä opiskelun aloittaminen uudella paikkakunnallakaan enää jännitä.

– Pelko helpotti, kun kuulin, että monet kaveritkin pääsivät samaan kouluun. Sain lukiossa aivan uskomattoman määrän uusia kavereita ja välit vanhoihin kavereihin vain vahvistuivat. Pyrimme pitämään yhteyttä myös tulevaisuudessa.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat siis selvillä. Ennen sitä täytyy kuitenkin juhlia.

Kotona juhlavalmistelut ovat jo täydessä vauhdissa. Koljonen ei tosin ole ehtinyt auttaa aivan kaikissa valmisteluissa.

– Olen juuri ja juuri siivonnut oman huoneeni, hän naurahtaa.