lauantai 26.9.2020 | 03:08
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Suo, surma ja syntipukki – Teatteri Iltatähden Runar ja Kyllikki -näytelmä saa ensi-iltansa perjantaina: "Kyllikki oli täynnä elämäniloa ja selvisi monesta asiasta ennen loppuaan"

Annika Tiitto
Ke 16.9.2020 klo 11:00 | päivitetty ke 11:03

Toukokuun 17. päivän iltana vuonna 1953 17-vuotias Kyllikki Saari pyöräili hartaustilaisuudesta kotiin. Hän ei kuitenkaan päässyt ikinä perille, vaan päätyi suohautaan noin neljän kilometrin päähän Isojoen keskustasta. Saaren ruumis löydettiin saman vuoden lokakuussa, mutta syyllistä ei koskaan saatu kiinni.

Tähän murhamysteeriin perustuu Jussi Kylätaskun käsikirjoittama Runar ja Kyllikki -näytelmä, jonka Teatteri Iltatähti esittää syys-lokakuussa.

– Vaikka näytelmä perustuu Kyllikki Saaren murhaan, se on täysin fiktiivinen. Tapahtumapaikat on siirretty Etelä-Pohjanmaalta Hämeeseen ja henkilöiden nimet on muutettu, näytelmän ohjaaja Heidi Yli-Luoma kertoo.

Perjantain ensi-illassa lavalla nähdään siis Kyllikki Saaren sijasta Kyllikki Laiho ja Runar Holmströmin sijasta Runar Karlsson.

Näytelmä keskittyy tapahtumiin sekä ennen että jälkeen surman. Keskiöön nousevat kyläyhteisön ja ihmisten väliset suhteet, vallanhimo ja nuoret, jotka yrittävät löytää oman paikkansa tästä maailmasta.

– Yksi kantavista teemoista on ihmisen pahuus. Yhteiskunnan silmissä oudosta Runarista tehdään syntipukki, jotta muut pääsevät pois epäilyksen alaisuudesta. Kun katsoo somen puskaradioita, voi miettiä, onko ihminen muuttunut oikeastaan mitenkään 67 vuodessa, Yli-Luoma pohtii.

Vakavien asioiden äärelle ovat joutuneet myös pääosanäyttelijät Johanna Niskala ja Ari Vilmunen.

– En kuitenkaan halunnut keskittyä siihen, miten Kyllikille käy, vaan haluan näyttää hänen valoisan puolensa. Kyllikki oli täynnä elämäniloa ja selvisi monesta asiasta ennen loppuaan, Niskala muistuttaa.

Niskala on ollut mukana Teatteri iltatähden toiminnassa 14-vuotiaasta saakka, mutta Vilmunen on näytellyt edellisen kerran kymmenen vuotta sitten. Ohjaajan mielestä Vilmunen kuitenkin sopi Runarin rooliin täydellisesti.

– En ole koskaan tehnyt näin isoa tai vaativaa roolia, mutta tartuin haasteeseen eikä sitä ole tarvinnut katua, Vilmunen kertoo.

Runarin näytteleminen on opettanut paljon. Tunneskaala vaihtelee kohtausten välillä intensiivisestä hillittyyn, eikä tunteiden näyttäminen tai niiden piilottaminen ole aina helppoa.

– Vaikka Runar joutuu kokemaan kovia, roolin näytteleminen on taiteellisesti tyydyttävää, jos onnistun käymään läpi koko sen tunteiden kirjon.

Runar ja Kyllikki -näytelmä on poikkeuksellisen suuri rutistus harrastajateatterille: työryhmässä on 18 ihmistä, rooleissa 15. Merja Möller, John Bäckström ja Niko Niskakoski nousevat lavalle ensimmäistä kertaa.

Yhteistyö toimii ja ihmisten sitoutuminen näkyy, sillä edes korona ei saanut intoa hiipumaan.

– Esitykset piti tietysti siirtää syksyyn, mutta harjoittelimme Zoomin kautta ja pidimme liekkiä koko ajan yllä. Korona oikein korosti sitä, kuinka tärkeää harrastaminen ja tällaiseen yhteisöön kuuluminen on, Yli-Luoma kertoo.

Rajoitukset toivat mukanaan myös huvittavia sävyjä: liveharjoituksissakin täytyi pitää kahden metrin turvaväli eikä esimerkiksi Raamatun ojentaminen Kyllikille käynyt ihan käden käänteessä.

– Näytelmän tekeminen yhdessä tuntui siihen kohtaan todella tarpeelliselta, Niskala sanoo.

Vaikka koronan uhka on vieläkin olemassa, työryhmä odottaa jo ensi-iltaa ja tulevia näytöksiä. Esityksissä noudatetaan turvallisuusohjeistusta, katsomossa on rajattu määrä paikkoja, turvaväleistä pidetään huolta ja tiloja desinfioidaan ahkerasti.

Lokakuun viimeisen näytöksen jälkeen on keksittävä jotakin uutta.

– Oikeastaan Markus voisi vetää seuraavaksi koko näytelmän yksin, Vilmunen naurahtaa.

Etsivää näyttelevä Markus Saarnio on nimittäin tuurannut harjoituksissa kaikkia rooleja.

”Korona oikein korosti sitä, kuinka tärkeää harrastaminen ja tällaiseen yhteisöön kuuluminen on.

#