lauantai 16.1.2021 | 16:07
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Lataa, tähtää ja laukaise – Kälviäläiset Ahokankaan sisarukset harjoittelevat Kokkolan ampumaradalla ja leireilevät maan parhaiden nuorten ampujien kanssa

Seppo Järvelä
Ke 30.12.2020 klo 11:20 | päivitetty ke 11:21

Ilmapistoolilla tauluun tähtäävä 13-vuotias Otso-Aadolf Ahokangas on kaksikertainen kultahippumestari 12- ja 14-vuotiaiden sarjoissa. Viime talvena hän saavutti SM-hopeaa sisarensa Vilja-Alinan kanssa 20-vuotiaiden pistoolin parikilpailussa.

– Innostuin lajista viisi vuotta sitten, kun lähdin isäni mukana ampumaradalle, Ahokangas kertoo.

Nykyisin hän matkaa valmentajana toimivan isänsä Petrin kanssa jäähallin ampumaradalle kaksi kolme kertaa viikossa.

– Ammun illan aikana harjoituksesta riippuen 50-70 laukausta. Sain vuosi sitten uuden Walther LP500 Expert -pistoolin, jolla harjoittelen.

Ahokangas on ampunut 40 laukauksella ennätyksekseen 345. Hän odottaa innolla talven kisoja päästäkseen taas kilpailemaan.

– Talven SM-kilpailut ovat tähtäimessä. Kesällä ei ilma-aseilla kilpailla, joten ammuin viime kesänä haulikolla muutamia kilpailuja.

Pistooliampujina hyvin kehittyneet Otso-Aadolf ja Vilja-Alina Ahokangas kuuluvat Ampumaurheiluliiton nuorten tehoryhmään.
Seppo Järvelä

Vanhempi sisar Vilja-Alina Ahokangas ampuu myös ilmapistoolilla. Hän aloitti harrastuksen isänsä ja veljensä innoittamina.

– Sille tielle jäin. Olin aiemmin harrastanut ratsastusta, mutta se on jäänyt. Koulun ja ammunnan lisäksi aika ei riittänyt muuhun, Vilja-Alina kertoo.

17-vuotias Vilja-Alina opiskelee metsäkoneenkuljettajaksi Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa Kannuksessa. Kolmevuotisessa opiskelussa on työharjoittelu meneillään.

– Ammuin aiemmin kolme neljä kertaa viikossa. Nyt harjoittelen vaihtelevasti.

Vilja-Alina Ahokangas on voittanut 18-vuotiaiden sarjassa ilmapistoolin aluemestaruuden ja ampunut alueen ennätyksen. Hän pitää parhaana saavutuksenaan parikilpailun SM-hopeaa.

– Kokkolassa järjestetään tammikuussa EM-näyttökisa. Toivon, että pääsisin silloin kilpailemaan.

Kokkolan Metsästys- ja Ampumaseuraa edustavat Ahokankaan sisarukset kuuluvat Suomen Ampumaurheiluliiton nuorten ampujien tehoryhmään, johon kuuluu vajaat parikymmentä nuorta.

– Meillä piti olla leirejä joka kuukausi, mutta koronan vuoksi leirejä on järjestetty tänä vuonna neljä kertaa.

Tehoryhmän leiritys käynnistyi tammikuussa Lohjalla. Viikonlopun mittaisella leirillä keskityttiin ampujien fysiikkaan.

– Teimme erilaisia tasapainoa ja kehohallintaa kehittäviä sekä koordinaatioharjoituksia. Saimme tietoa ruokavaliosta sekä palautumisesta, sisarukset kertovat.

Helmikuussa Mikkelissä järjestetyllä leirillä keskityttiin ammuntaan.

– Saimme leirin valmentajilta hyviä ohjeita muun muassa pitoharjoitteluun ja laukauksiin keskittymiseen.

Karstulan kesäleirillä ammuttiin ruutiaseella. Tampereen leirillä nuoret tähtäsivät valmentajien silmälläpidon alaisuudessa tauluun 300-400 kertaa.

Nopeasti lajissaan kehittynyt Vilja-Alina sanoo, että eniten kehitettävää hänellä on pitovoimassa.

– Voimaa pitää olla, että jaksaa kohottaa aseen laukaukseen 60 kertaa. Olen vähän hätäinen ja ammun kaikki laukaukset nopeaan tahtiin. Rauhallisempi rytmi riittäisi, niin että silmää voi välillä lepuuttaa.

Otso-Aadolf myöntää myös, että keskittymisen kannalta tärkeä jälkipito meinaa välillä unohtua. Sitä pitää jatkossa harjoitella.

”Voimaa pitää olla, että jaksaa kohottaa aseen laukaukseen 60 kertaa. Olen vähän hätäinen ja ammun kaikki laukaukset nopeaan tahtiin. Rauhallisempi rytmi riittäisi, niin että silmää voi välillä lepuuttaa.

#