keskiviikko 8.12.2021 | 17:40
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Peltokorvessa nähtiin kuolonkolareita, ennen kuin tasoristeyksen vaaroihin puututtiin – Väylävirastossa tiedetään, että tasoristeysten kolarit eivät ole harvinaisia

Outi Airola
Ke 13.10.2021 klo 10:00

Suomessa on vielä noin 1880 tasoristeystä, joissa ei ole minkäänlaista turvalaitetta kuten puomia, valoja tai ääniohjausta. Vaikka meneillään on nytkin 5-vuotinen korjausurakka, tälläkin projektilla kartalta katoaa vasta 400 riskejä sisältävää risteystä. Yksi sellainen poistui Peltokorvesta pian vuoden 2005 vakavan onnettomuuden jälkeen.

– Se eläinkuljetusauton ja pendolinon törmäys on vieläkin ihmisten mielissä. Näky oli järkyttävä, muistaa Peltokorven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Lauri Juntunen.

Väylävirastossa tiedetään, että tasoristeysten kolarit eivät ole harvinaisia.

– Melkein joka vuosi näissä onnettomuuksissa menehtyy ihmisiä keskimäärin kolmesta viiteen. Erilaisia tasoristeysonnettomuuksia on ollut keskimäärin kaksikymmentä vuodessa, kertoo liikenneturvallisuuden asiantuntija Jarmo Koistinen Väylävirastosta.

Asia nousi esiin viime viikolla, kun Kaskisissa vältyttiin suoranaiselta suuronnettomuudelta. Koulubussi törmäsi ratatyökoneeseen tasoristeyksessä, joka on yksi riskialttiiksi risteykseksi luokiteltu. Kuljettaja ja seitsemän koululaista loukkaantuivat.

Lauri Juntunen seisoo paikalla, jossa vielä vuonna 2005 pieni hiekkatie yhytti pohjoisen junanradan ilman valoja, ääntä tai puomia. Radalla kiisivät pendolinot 140 kilometrin tuntivauhtia. Niin sinäkin marraskuisena aamuna varhain, kun eläinkuljetusauto osui tasoristeykseen yhtä aikaa pohjoiseen matkaavan pendolinon kanssa.

– Tästä näkyy tuo mutka, jonka takaa pendolinot tulivat. Kyllä ne aina lujaa vauhtia tulivat ja näkyvyys oli erittäin heikko, näyttää Juntunen.

Kaksi miestä ja eläimet kuolivat silmänräpäyksessä. Jopa pendolino vaurioitui. Jo ennen tätä paikalla oli sattunut kuolonkolari, jonka johdosta turvallisuutta oli vaadittu parannettavaksi viimeiset 30 vuotta.

– Kauan siitä puhuttiin, kun risteys tiedettiin vaaralliseksi. Siitähän kulki koululaisiakin yli, muistaa Juntunen.

Nyt tuosta tasoristeyksestä muistuttaa enää aitaan päättyvä tie. Radalle ei pääse enää lainkaan. Ainoa keino ylittää rata on mennä sen alitse.

– Onhan tämän paikan turvallisuus parantunut huomattavasti. Nyt on koululaistenkin turvallista kulkea alikulkua pitkin.

Väylävirastossa tasoristeysten korjaustarve on luokiteltu seitsemän kriteerin perusteella.

– Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi tasoristeyksen näkymät, tien vuorokausiliikenne, tien luokka ja junaliikenteen määrä, kertoo Koistinen.

Kun tasoristeyksiä valitaan korjauskohteeksi, tavallisesti osa niistä poistetaan kokonaan.

– Kiertoratkaisu tarkoittaa sitä, että otetaan käsittelyyn tietyn alueen tasoristeykset, esimerkiksi neljä tasoristeystä. Niistä poistetaan kolme ja yhden olosuhteita parannetaan. Liikenne ohjataan sinne parannettuun tasoristeykseen, selventää Koistinen.

”Kauan siitä puhuttiin, kun risteys tiedettiin vaaralliseksi.

#