maanantai 18.10.2021 | 17:04
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kokkolaa valokuviinsa ja maalauksiinsa ikuistaneilla taiteilijoilla oli merkittävä rooli kaupunkikuvan dokumentoinnissa – Lue tästä Conrad Soveliuksesta, Aina Håkanssonista ja Aina Sandelinista

Maria Store
Ke 13.10.2021 klo 16:00

Kaupunkia piirroksiin, maalauksiin ja valokuviin ikuistaneet taiteilijat ovat tehneet historiallisesti merkittävää työtä.

Ilman heitä meillä ei olisi kuvaa siitä, millainen kaupunki Kokkola on ajansaatossa ollut.

Kokkolalainen proviisori Conrad Sovelius (1832-1904) kuvasi 1800-luvun loppupuolen Kokkolaa kansanomaisen realistisissa akvarelleissaan. Hänen taiteellaan on paikallishistorian kannalta merkittävää dokumentaarista arvoa ajalta ennen valokuvan hyödyntämistä kaupunkikuvan dokumentoinnissa.

Sovelius ei pystynyt kroonisen keuhkotaudin vuoksi pitkään harjoittamaan ammattiaan vaan vetäytyi työelämästä ja asettui Kokkolaan. Enimmäkseen hän istui huoneessaan maalaten ja useimmiten hän kuvasi juuri Kokkolan kaupunkia yksityiskohtaisissa teoksissaan.

Conrad Soveliuksen maalaus Södra delen av Gamlakarleby stad on vuodelta 1876.
K.H. Renlundin museo

Kristiinankaupungissa syntynyt ja Vaasassa kasvanut Aina Håkansson (1877-1949) oli hovikuvaajan opissa Tukholmassa. Sieltä hän palasi Suomeen ja työskenteli valokuvaajana esimerkiksi Joensuussa ja Pietarissa.

Håkansson vietti edelleen aikaa myös isänsä kotimaassa Ruotsissa, jossa hän tutustui Anna Lidéniin, josta tuli hänen elämänkumppaninsa.

Yhdessä he matkustivat New Yorkiin, missä Håkansson työskenteli retusoijana. Mesenaatin tuella hän kouluttautui bostonilaisessa taidekoulussa taiteilijaksi. Kaikkiaan pari vietti Yhdysvalloissa 17 vuotta, ja Håkansson osallistui useisiin näyttelyihin tauluillaan ja sai hyvän vastaanoton.

Elämänsä aikana hän ylitti Atlantin kuusi kertaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen he asettuivat Ruotsiin ja useiden muuttojen jälkeen he asettuivat Kokkolaan, jossa asui jo ennestään Håkanssonin sisko.

Håkansson työskenteli piirustuksenopettajana ja retusoijana valokuvaaja Aina Sandelinin valokuvaamossa. Håkansson otti edelleen, esimerkiksi uudesta kotikaupungistaan maalaamillaan maisemilla, osaa näyttelyihin mm. Helsingissä ja Kokkolassa.

Suurin osa Håkanssonin töistä on ulkomailla. Håkanssonista ei tullut tunnettua tai arvostettua taiteilijaa kotikaupungissaan tai kotimaassaan.

Aina Sandelinin kuvat ovat tulleet tutuksi kaupungin historiaa harrastaville. Kruunupyyssä syntynyt (1875-1958) Sandelin innostui valokuvaamisesta ja pääsi harjoittelijaksi vaasalaiseen valokuvaamoon. Oppivuosien jälkeen hän avasi valokuvaamon Kokkolaan yhdessä Doris Schoultzin kanssa, joka oli ollut harjoittelijana samassa valokuvaamossa.

Vuosi oli 1898 ja tuolloin kaupungissa ei vielä ollut pysyvää valokuvaamoa. Kaupunkilaisten kauhistukseksi naiset lainasivat rahaa ja rakennuttivat valokuvaamolleen uuden rakennuksen Isokadun ja Itäisen Kirkkokadun väliin, kerrotaan Märkesmän och -kvinnor i Karlebynejden -kirjassa. Asiakkaita riitti ja toiminta oli pian tuottavaa. Jo seuraavana kesänä kaksikko pystyi hankkimaan velosipedit eli polkupyörät, ensimmäisten joukossa kaupungissa.

Sandelin kuvasi kaupunkia ympäristöineen ja hänen valokuvillaan on suuri historiallinen arvo. Suurin osa hänen valokuvistaan on K.H. Renlundin museon hallussa.

Sandelin möi valokuvaamon 1926 Artur Vierimaalle, joka antoi valokuvaamolle nimen Pallas. Sandelinilla oli liikaa töitä ja hän kärsi lisäksi migreenistä. Sandelin perusti vasta ostamansa talon pihalle puutarhan ja istutti hedelmäpuita, puskia ja kukkia. Hän palkkasi myyjiä, jotka möivät niiden tuotoksia torilla. Sandelin tunnettiin erityisesti kauniista kukistaan ja hyvistä marjoistaan.

Puutarhanhoidon ohella hän piirsi ja maalasi. Hän oli aktiivinen myös esimerkiksi paikallisessa eläinsuojeluyhdistyksessä ja tuki Svenska barnträdgårdenin toimintaa.

Lähteet: Märkesmän och -kvinnor i Karlebynejden, Keskipohjalaisia elämäkertoja ja museon Kokkola 400 -näyttelyn aineisto.

Tässä juttusarjassa nostamme esiin valikoituja paloja K.H. Renlundin museon Kokkola 400 -näyttelystä. Lisää asiaa kaupungin kuvaajista ja runsaasti vanhoja kuvia löytyy näyttelystä.

”Kaupunkilaisten kauhistukseksi naiset lainasivat rahaa ja rakennuttivat valokuvaamolleen uuden rakennuksen Isokadun ja Itäisen Kirkkokadun väliin...

”Enimmäkseen hän istui huoneessaan maalaten ja useimmiten hän kuvasi juuri Kokkolan kaupunkia yksityiskohtaisissa teoksissaan.

#