keskiviikko 8.12.2021 | 17:52
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Lauri Ruotasen väitöskirja tarkistetaan perjantaina Kokkolan yliopistokeskuksessa: Saamelaiserityinen sosiaalityö voisi purkaa kolonialismin painolastia

Ke 24.11.2021 klo 12:05 | päivitetty to 09:51

YTM Lauri Ruotasen 26.11. tarkastettavassa väitöskirjassa (Kolttasaamelaiset ja suomalainen sosiaalihuolto. Siirtymä osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja saamelaista alkuperäiskansaa etnisyyden ja sosiaalihuollon kontekstissa) käsitellään kolttasaamelaisten ja saamelaisuuden suhdetta suomalaiseen yhteiskuntaan erityisesti sosiaalihuollon ja etnisyyden kautta.

Tutkimuksessa nousee esiin saamelaisten toive sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämisestä niin, että järjestelmä ottaisi nykyistä paremmin huomioon saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset erityistarpeet.

Ruotanen kuvaa kolttasaamelaisten integroitumista suomalaiseen sosiaalihuoltoon ja sosiaalipalveluihin kolmen keskeisen muutoksen kautta.

Ensimmäinen muutos oli kolttasaamelaisten tulo osaksi suomalaista kansallisvaltiota vuonna 1920, kun Petsamo ja sen mukana Koltanmaa liitettiin Suomeen.

Toinen Ruotasen nostama muutos oli kolttasaamelaisten liittyminen laajempaan saamelaisyhteisöön ja saamelaisryhmien yhteisen poliittisen toimijuuden kehittyminen esimerkiksi Saamelaiskäräjien muodostumisen kautta.

Kolmannen muutoksen Ruotanen nostaa merkittävimmäksi: saamelaispolitiikan kansainvälistyminen ja erityisesti saamelaisten liittyminen muiden maailman alkuperäiskansojen yhteyteen 2000-luvulla.

Tänä syksynä on käyty yhteiskunnallista keskustelua valtioneuvoston asettamasta saamelaisten totuus- ja sovintokomissiosta, joka on aloittamassa työtään. Kansainvälinen vaikutus näkyy myös tässä.

– Siinäkin on keskeistä yhteys näihin muihin alkuperäiskansoihin, joiden kanssa on voitu jakaa kokemuksia kolonialistisesta taustasta, Ruotanen toteaa tiedotteessa.

Palveluita ei aina ole saatavilla riittävissä määrin koltansaameksi. Toisaalta saamelaiset saattavat itse valita suomen viranomaisasioinnin kieleksi syvään juurtuneiden kielihierarkioiden vuoksi: Saamelaiskulttuuria ja -kieliä on vuosikymmeniä pilkattu ja syrjitty, mikä on vaikeuttanut kielen siirtämistä seuraaville sukupolville. Heikolla kielellisellä ja kulttuurisella itsetunnolla on pitkäkantoisia vaikutuksia. Suomalaisesta palvelujärjestelmästä ei löydetä omaa paikkaa, ja järjestelmää kohtaan koetaan voimakkaita ennakkoluuloja.

Ruotasen tutkimuksessa nousi esiin saamelaisväestön kokema tarve saamelaiserityiselle sosiaalityölle, joka ottaisi paremmin huomioon heidän lähtökohtansa esimerkiksi kielen ja kulttuuristen erityispiirteiden osalta. Kolttasaamelaiset eivät halua sosiaalityöhön rinnakkaisjärjestelmää saamelaisia varten, vaan he näkevät, että palvelu pitäisi ensisijaisesti saada samoista kanavista pääväestön kanssa.

Totuus- ja sovintokomission käynnistymisessä nähtiin tilaisuus purkaa kolonialismin otetta myös sosiaalityön osalta. Toiveet kohdistuvat järjestelmän kehittämiseen myös saamelaisten ehdoilla.

Ruotanen on syntynyt Pyhäjärvellä, mutta asui pitkään Kokkolassa ja on valmistunut kaupungissa ylioppilaaksi. Ruotanen asuu nykyisinRautalammilla, jossa hän työskenteli 19 vuotta sosiaalityöntekijänä. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta vuonna 2008.

YTM Lauri Ruotasen väitöskirja Kolttasaamelaiset ja suomalainen sosiaalihuolto. Siirtymä osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja saamelaista alkuperäiskansaa etnisyyden ja sosiaalihuollon kontekstissa tarkistetaan 26.11. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Ulappa-salissa ja verkossa.

Vastaväittäjänä toimii lehtori emerita, dosentti Pirkko-Liisa Rauhala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Aila-Leena Matthies (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

#