perjantai 21.1.2022 | 19:32
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kultakauden taidetta museossa – Tiesitkö, että K.H. Renlundin museon kokoelmasta löytyy esimerkiksi Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 palkittu teos?

Maria Store
Ke 12.1.2022 klo 17:00

– Moni yllättyy, kun näkee että kokoelmissamme on taideteoksia, joista he ovat lukeneet koulussa tai taidehistoriallisissa kirjoituksissa. Joku totesi jopa kerran, että kokoelmamme on yksi kaupungin parhaiten varjelluista salaisuuksista, kertoo K.H. Renlundin museon taidekokoelma-amanuenssi Susanne Svenfors-Furu.

Niin. Roosin talon yläkerrasta löytyy kokoelma taidetta, johon soisi useammankin tutustuvan.

Talon yläkerroksen saleista löytyy tunnettuja teoksia suomalaisen taiteen kultakaudelta, kuten Elin Danielsson-Gambogin, Albert Edelfeltin, Ferdinand von Wrightin, Beda Stjernschantzin, Magnus Enckellin, Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin teoksia.

– Pekka Halosen Ilveksen metsästäjät (1903) suomalaiskansallisella aiheellaan on erittäin hyvä esimerkki suomalaisesta kultakauden taiteesta. Beda Stjernschantzin Pastoraali (1897) on erittäin pidetty kävijöiden joukossa.

Svenfors-Furu sanoo, että on vaikea arvioida mikä teoksista olisi arvokkain tai tunnetuin.

– Museoissa puhutaan vastahakoisesti teosten taloudellisesta arvosta, koska kokoelmilla ja esineillä on myös muita tärkeitä arvoja.

Hän nostaa kuitenkin yhdeksi esimerkiksi Enckellin Kultakausi-teoksen (1904), joka löytyy myös monumentaalimaalauksena Helsingin yliopiston kirjastosta.

– Emme tiedä onko museon maalaus jäljennös siitä vai luonnos monumentaalimaalaukselle.

Svenfors-Furu sanoo, että museon hienon taidekokoelman halutaan olla kaikille saatavilla. Museoon onkin ilmainen sisäänpääsy ja viime vuodesta lähtien kokoelman teokset ovat olleet myös khrm.finna.fi-sivustolla.

Kultakauden taide

Suomen taiteen kultakaudeksi tai kulta-ajaksi kutsutaan vuosia 1880–1910, jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme ja se nousi kansainväliselle tasolle. Kultakausi sijoittui samaan aikaan sortokausien ja kansallisen heräämisen kanssa. Aikakausi ilmeni kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa.

Aikakauden keskeisin hahmo oli Akseli Gallen-Kallela sekä muita huipputaiteilijoita muiden muassa Pekka Halonen, Albert Edelfelt, Jean Sibelius, Eino Leino, Helene Schjerfbeck, Eero Järnefelt, Emil Wikström ja Eliel Saarinen.

Taiteilijat alkoivat kuvata teoksissaan kotimaataan, sen ihmisiä, luontoa ja historiaa; he opettivat suomalaiset huomaamaan oman maansa kauneuden ja erikoislaatuisuuden.

Suomalainen taide tuli tunnetuksi muualla Euroopassa Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyssä.

Lähde: Wikipedia

Finna.fi on Kansalliskirjaston ylläpitämä ja kehittämä palvelu, joka tuo Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot kaikkien saataville.

Beda Stjernschantzin Pastoraali on pidetty kävijöiden parissa.
Maria Store

Pekka Halosen Ilveksen metsästäjät on hyvä esimerkki suomalaisesta kultakauden taiteesta.
Maria Store

Taidekokoelman testamenttasi kaupungille Karl Herman Renlund, jonka nimeä museo kantaa. Kokoelmaan kuuluu 39 taideteosta.

– Museo sai alkunsa tästä testamenttilahjoituksesta, joten jo sillä tavalla se on merkittävä. Määrällisesti se on aika pieni, mutta sisällöllisesti sitä suurempi.

Kokoelman tasokkuudesta kertoo esimerkiksi se, että teoksia lainataan vuosittain muihin museoihin. Tällä hetkellä Magnus Enckellin Kultakausi on esillä Tampereen taidemuseossa. Se palaa Kokkolaan helmikuussa. Helmikuussa Dora Wahlroosin Ilta Paraisilla lähtee lainaan ensin HAM:iin eli Helsingin taidemuseoon ja sieltä Oulun taidemuseoon.

– Teos on poissa lähes vuoden ajan.

Kokoelman teoksia on ollut lainassa myös Ruotsissa (Enckellin Kultakausi, Järnefeltin Poika ja Stjernschantzin Pastoraali) ja Japanissa (Stjernschantzin Pastoraali).

Kokoelmassa on myös palkittuja teoksia. Museon kokoelmaan kuuluva Victor Westerholmin Voikkaan koski sai hopeasijan maailmannäyttelyssä Pariisissa vuonna 1900.

Beda Stjernschantzin Lasinpuhaltajat (1894).
Maria Store

”Pekka Halosen Ilveksen metsästäjät (1903) suomalaiskansallisella aiheellaan on erittäin hyvä esimerkki suomalaisesta kultakauden taiteesta.

#