sunnuntai 29.5.2022 | 07:53
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kokkolaan perustettiin lukuseura vuonna 1800 – Kirjoja ostettiin 1800-luvun alun tervanvientireissulla Tukholmaan

Tuula Vuolle-Selki
Ke 26.1.2022 klo 16:00

Saksassa syntyi 1700-luvulla uusi huvittelun muoto – lukeminen. Ilmiötä kutsuttiin lukukiihkoksi tai lukuvimmaksi. Maallisten kirjojen lukemisesta tuli jokapäiväistä. Sen myötä syntyivät lukuseurat ja lainakirjastot.

Lukuseuroissa luettiin aluksi historiaan ja maantieteeseen liittyvää kirjallisuutta. 1800-luvulla yleistyivät ajanvieteromaanit.

Pohjanlahden kaupungit olivat lukuseuratoiminnalle mitä otollisinta aluetta, sillä vilkkaan merenkulun ansiosta uudet kulttuurivaikutteet saapuivat Pohjanlahden merenrantakaupunkeihin. Tervanmyynnin ja kaupan yleistymisen myötä myös valistusfilosofiset aatteet juurtuivat tälle alueelle muuta maata aiemmin.

Ensimmäinen lukuseura perustettiin Vaasaan vuonna 1794. Suurimmat ja merkittävimmät lukuseurat toimivatkin Vaasassa ja Kokkolassa.

Kokkolan lukuseuran perustivat kaupungin huomattavimmat virkamiehet ja kauppiaat kesäkuun 28. päivänä vuonna 1800. Paikalla oli 23 paikallista merkkihenkilöä. Ensimmäisiä perustamisasiakirjan allekirjoittajia olivat muun muassa rovasti Anders Chydenius, pormestari Anders Söderlund, kaupunginlääkäri Johan Gottsmann ja apteekkari Gustaf Libeck.

Kokkolaa ennen oli Vaasaan syntynyt lukuseura jo vuonna 1794. Anders Chydeniuksen sisarenpoika Jacob Tengström puolestaan perusti lukuseuran Turkuun 1798.

Pohjoismaisille lukuseuroille on vaikea löytää suoranaisia kansainvälisiä esikuvia, mutta samantyyppisiä olivat Ranskan cabines de lecture tai Englannin subscription libraries, joista vanhin oli perustettu Edinburghiin 1725.

Vastaavia yhdistyksiä Amerikassa olivat prosperity libraries, joista tunnetuin oli Benjamin Franklinin Philadelphiaan vuonna 1731 perustama seura.

Kokkolan lukuseuran kirjaston muistolaatta.
Maria Store

Kokkolan lukuseuran toiminnasta on säilynyt runsaasti aineistoa kuten käyttösääntöjä ja kokouspöytäkirjoja. Suurin osa kirjakokoelmasta sijaitsee Kokkolan kaupunginkirjastossa.

Kirjoja ostettiin 1800-luvun alun tervanvientireissulla Tukholmaan ja sidottiin Kokkolassa vasikannahkakansiin ja koristeltiin kultaornamentein. Yhteensä 1 013 niteen kirjasto on mielenkiintoinen osa suomen kirjastojen historiaa. Kokoelma on säilynyt täydellisenä nykypäivään.

Lukuseuran ulkopuolisillakin oli mahdollisuus lainata kirjoja seuran lukukirjastosta, mutta tätä mahdollisuutta ei ainakaan aluksi juurikaan käytetty hyväksi. Pienen kaupungin lukuhaluisimmat lukuseuran jäsenet olivat porvareja.

Kuten Vaasassa, ei Kokkolassakaan lukuseuran kirjoja ollut lupa lainata muille välikäsien kautta. Lainaaja menetti oikeutensa kirjastonkäyttöön eikä saanut kirjoista maksamaansa panttia takaisin, jos kirjaa lainattiin muualle, sitä rikottiin tai liattiin. Näin sanottiin lukuseuran säännöissä.

Lähteenä käytetty:

Suvi Ahola. Lukupiirien Suomi. Yhteisöllistä lukemista 149 suomalaisessa lukupiirissä 2009. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. 2013.

Anniina Jounila. ”MEIJÄN KYLÄN” LUKUSEURA. Lukuseuratoiminta 1800-luvun Raahessa. Opinnäytetyö Syksy 2019. Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma. Oulun ammattikorkeakoulu. http://snellman.kootutteokset.fi/sv/node/6944

”Kirjoja ostettiin 1800-luvun alun tervanvientireissulla Tukholmaan ja sidottiin Kokkolassa vasikannahkakansiin ja koristeltiin kultaornamentein.

”Pienen kaupungin lukuhaluisimmat lukuseuran jäsenet olivat porvareja.

#