Kuinka paljon käyttäjiä kaupungin ulkoilureiteillä oikeasti on? Entä minä päivänä viikossa kaupunkikeskustassa on eniten liikennettä ja mihin se suuntautuu?

Mutu-tuntumalla kysymyksiin voisi vastata kuka tahansa, mutta todelliset määrät voidaan selvittää Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen SCIP-hankkeessa. SCIP on lyhenne sanoista Smart City Innovation Platform.

– Eli suomeksi älykaupungin innovaatioalusta, selvittää projektipäällikkö Mika Alanko.

Tarkoitus on kerätä dataa kävijämääristä sekä heidän reiteistään. Tämän pohjalta on mahdollisuus parantaa palveluja kaupungissa, kehittää esimerkiksi dataan pohjautuvia teknologioita ja konsepteja.

– Kaupungilla ja kaupunkilaisilla on tällä hetkellä aika vähän tietoa siitä, paljonko käyttöä eri toiminnoilla kaupungissa oikeasti on. Kun kerätään faktaa siitä, kuinka paljon palveluja käytetään, voidaan tehdä parempia päätöksiä niitä koskien.

Tukholmassa asuva Alanko kertoo esimerkin, miten dataan pohjautuvaa teknologiaa on hyödynnetty Ruotsissa.

– Täällä on smart-jäteastiat, joista lähtee verkon välityksellä jäteyhtiölle viesti, kun astia on aika tyhjentää. Tällä tavalla on pyritty järkeistämään sitä, että jäteautot tulevat vain tarpeen mukaan eikä esimerkiksi silloin kuin jäteastia on vielä puolityhjä.

– Sovellus optimoi jäteauton kulkureitin tiedon perusteella. Sehän on ympäristön kannaltakin järkevää ja säästää kustannuksia.

Ensimmäinen SCIP-hankkeen sovelluskohde Kokkolassa on Trullevin hiihtoreitti. Reitin varrelle on asennettu kaksi kävijälaskuria, yksi Rastimajan lähistölle ja toinen Trullevinniemen kärjen läheisyyteen.

– Verkon välityksellä laskuri lähettää dataa tietokantaamme joka kymmenes minuutti.

Laskurit laskevat tutkan avulla ohikulkijoita ja sitä mihin suuntaan he menevät. Laskurit seuraavat talvella hiihtäjä- ja kesällä kävelijämääriä. Alanko korostaa, että laskurit turvaavat yksityisyydensuojan eli ketään ei pystytä niiden avulla tunnistamaan.

Data yhdistetään esimerkiksi säätietoihin, jolloin nähdään sään vaikutukset kävijämääriin.

– Samalla tavalla voisi laskea esimerkiksi kauppakeskus Chydenian kävijämääriä tai kuinka paljon autoja, pyöräilijöitä ja kävelijöitä ydinkeskustassa liikkuu. Sovelluskohteita on paljon, sanoo Alanko.

Dataa keräämällä voisi selvittää esimerkiksi, mikä on viikon suosituin kauppapäivä. Voisi olettaa, että se on perjantai, mutta onko se nykyään sunnuntai? Entä mihin aikaan ihmiset haluaisivat suunnata kaupoille?

– Olen aika vakuuttunut siitä, että aukioloajat eivät tällä hetkellä ole oikeat. Kun asia tiedetään varmasti, tiedetään mihin kannattaa panostaa.

Alanko toivoo, että kauppaliikkeet varsinkin Kokkolan keskustassa innostuisivat lähtemään mukaan projektiin.

– Tätä kautta hekin saavat tietoa, jota voivat hyödyntää toiminnassaan. Datan avulla voi löytyä keinoja, millä keskustaa voisi elävöittää.

Alanko sanoo, että tavoitteena on saada hankkeen kautta kerättävä kävijämäärädata julkisesti kaikkien nähtäville. Siten ihmiset voivat datan perusteella päättää esimerkiksi milloin suuntaavat hiihtoladulle, jos haluavat liikkua ruuhka-ajan ulkopuolella.

– Pitkällä tähtäimellä data voi osoittaa trendejä, joiden perusteella palveluntarjoajat voivat ennakoida, milloin käyttäjiä tulee olemaan paljon, milloin vähemmän.