sunnuntai 4.12.2022 | 10:12
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Meijerisilta vei Hakalahteen – Tarve sillalle ilmeni kun Hakalahdesta alkoi tulla kaupungin kehityksen kannalta entistä merkittävämpi

Maria Store
To 19.5.2022 klo 08:00 | päivitetty ma 10:31

Kokkolan paperikaupan postikorttikuvassa on näkymä Seurahuoneen puolelta Suntia kohti Hakalahtea. Postikorttikuvassa siltaa kutsutaan Hakalahdensillaksi. Meijerisillaksi siltaa kutsuttiin alunperin ja nykyisin paikalla on Torikadun silta.

Kun Kokkolan kaupunki perustettiin vuonna 1620, kaupunginsalmi eli Sunti oli leveä ja vaikeasti ylitettävä.

Kokkolassa oli pitkään vain kaksi siltaa, joista toinen oli Suntinsuussa, toinen Pitkäsilta kaupungista pohjoiseen lähtevää rantatietä varten, nykyisellä Pitkänsillankadulla.

1900-luvun alussa Torikadun jatkeeksi rakennettiin Meijerisilta, jonka tarve ilmeni, kun Osuusmeijeri aloitti toimintansa Hakalahden puolella.

”Muutenkin Hakalahdesta alkoi tulla kaupungin kehityksen kannalta entistä merkittävämpi. Hagströmin nahkatehdas jatkoi siellä toimintaansa ja Huhtamäen makeistehdas aloitti tuotannon 1920-luvulla”, kirjoittaa Antti Hietalahti Postikorttien Kokkola -kirjassa.

Hakalahti kuului Kaarlelaan, kunnes se liitettiin Kokkolan kaupunkiin 30-luvulla. Hakalahtea nimitettiin ainakin vielä 1910-luvulla myös Savelaksi.

Nykyään silta tunnetaan Torikadun siltana.
Maria Store

Kuvassa taustalla näkyy Seurahuoneen omistajan kellarimestari Adolf Rothoffin rakennus, jossa oli muun muassa sikala, talli ja hevoskuskien majapaikka.

Lähteet: K.H. Renlundin museo, Antti Hietalahti: Postikorttien Kokkola, Kaarlelan pitäjän historia III

Tässä juttusarjassa tutkimme kuinka kaupunkikuva on muuttunut vuosien saatossa.

Ennen ja nyt -juttusarja alkaa – Miltä näytti Rantakatu vuonna 1920?

Torin kohdalla peltoaukea ja sen laidalla komea Niukkalinna – Torikadun näkymä on muuttunut hurjasti

Valtava tulipallo nousi Kokkolassa taivaalle, kun dynamiittitehtaalla tapahtui räjähdys 80 vuotta sitten: "Kivirakennus sortui maan tasalle ja paikalle jäi vain iso kuoppa"

Lyseo täytti koko korttelin – Koulurakennus tuhoutui tulipalossa 1990 ja nyt sen tilalla on kaupunginkirjasto

Apteekki komeili Isonkadun varrella – Talon purkua kyseenalaistettiin 70-luvulla

Tehtaankadun ja Isokadun kulmassa sijainnut Boehmin talo purettiin vuonna 1980 – Purku herätti vastarintaa

Rantatorilla seisoi funkkistyylinen huoltamo, järjestyksessään kaupungin toinen huoltoasema – Nyt tontilla on pysäköintipaikkoja

​​Kansallis-Osake-Pankin rakennus seisoi Kokkolinnaa vastapäätä Isollakadulla

Pienet puutalot koristivat Isokadun laitaa – Kadun laidalla oli useita kauppapuoteja, joihin kaupunkilaisten asiointi keskittyi

Kaupungin ensimmäinen palolaitoksen paikalla on nyt parkkipaikkoja

//23.5. klo 10.31 Lisätty linkit juttusarjassa aiempiin julkaistuihin juttuihin.

#