keskiviikko 17.8.2022 | 07:42
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Paavo Kahlan tarinasta uutta tietoa ja kuvia – Kokkolalaissyntyinen kirjailija Reino Myllymäki kertoo kirjastaan Lohtajalla perjantaina

Ke 29.6.2022 klo 14:00

Kirjan kirjoittaja Reino Myllymäki on kokkolalaissyntyinen ilmailuhistorian harrastaja, tietokirjailija, kirjankustantaja ja liikkeenjohdon konsultti. Hän kertoo kirjaa varten tekemistään tutkimuksista, kirjoittamisesta ja tuoreesta kirjastaan Lohtajan kirjastossa perjantaina 1. heinäkuuta. Esitykseen sisältyy ennen julkaisematonta kuvamateriaalia.

Hävittäjälentäjistä ja ohjaajista on kirjoitettu paljon sankaritarinoita, tähystäjistä vähemmän. Myllymäen kirjoittama kirja paikkaa tuota puutetta: se kertoo tiedustelulentokoneen tähystäjän, Mannerheim-ristin ritari, kapteeni Paavo Kahlan (1918–1944) tarinan.

Vuonna 1914 Lohtajan seurakunta sai pitkäaikaisen kanttori-urkurin, kun saarijärveläissyntyinen Elias Kahla (e. Kaihlajärvi), lohjalaissyntyinen vaimo Hilma os. Tervo (Skytén) ja edellisvuonna syntynyt Ilta-tytär muuttivat pitäjään. Heille syntyi Lohtajalla vielä kolme tytärtä – Viivi, Vappu ja Kaija – sekä vuonna 1918 poika, joka sai nimekseen Paavo Elias.

Paavo kävi kansakoulunsa ja eli lapsuutensa Lohtajalla, mutta yhteislyseo oli käytävä Kokkolassa. Muutto pysyvästi Kokkolaan oli edessä ennen talvisotaa, sillä Elias-isä kuoli 1936. Paavo sai ylioppilaslakin 1938 ja lähti suorittamaan varusmiespalvelusta Ilmavoimien Reserviupseerikoulun tähystäjälinjalle Kauhavalle ja joutui melkein suoraan ylimääräisiin harjoituksiin ja talvisotaan.

Ensimmäinen sotalento talvisodassa oli jotain muuta kuin mitä Kauhavalla oli opetettu ja järkytys nuorelle vänrikille. Tästä huolimatta hän suoritti menestyksekkäästi 50 sotalentoa.

Välirauhan aikana hän aloitti opinnot valmistuakseen metsänhoitajaksi ja kutsu kertausharjoituksiin tavoitti hänet Hyytiälän metsäasemalta 18.6.1941. Vastuuntuntoisena ja tarkkana tähystäjänä ja esimiehenä hänestä muodostui eräänlainen suomalaisen sotilaan perikuva: ammattitaitoinen, vaatimaton, tunnollinen ja huumorintajuinen. Hänelle myönnettiin ansioistaan Mannerheim-risti jo 26.4.1942.

Pian Mannerheim-ristin myöntämisen jälkeen Paavo Kahla sai myös onnekkaan lentäjän maineen. Rutiininomaisella tiedustelulennolla 12.8.1942 koneeseen osui yksi luoti, joka surmasi nuoren ohjaajan. Punnittuaan vaihtoehtoja Kahla kiipesi Fokker C.X -syöksypommittajan kuomun yli kuolleen lentäjän syliin ja ohjasi koneen kotikentälle.

Paavo Kahla suoritti talvi- ja jatkosodassa yli 300 tiedustelu- ja pommituslentoa sekä joutui vielä Lapin sotaan kalustona sama Fokker C.X, jolla oli menty viisi vuotta aiemmin talvisotaan. Hän valmistautui jo kotiuttamiseen, mutta velvollisuudentuntoisena lähti vielä yhdelle tiedustelulennolle 23.10.1944. Siltä lennolta hän ja hänen ohjaajansa eivät tulleet takaisin. Heidät löydettiin vasta syksyllä 1945 Kittilän Hanhimänniköstä Aakenustunturin ja Levin väliltä. Kahla siunattiin Kokkolan Marian hautausmaan sankarihautaan 24.11.1945. Hänellä on muistokivi myös Lohtajan sankarihautausmaassa.

#