° | m/s |
Vesitornia ryhdyttiin rakentamaan Kolumäelle jo vuonna 1914, mutta vesitorni valmistui vasta vuonna 1921. Rakennusprojekti keskeytyi välillä, kun materiaalien hinnat nousivat sotavuosina liian korkeiksi.
Vesitornin rakentamisesta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti helsinkiläinen arkkitehti Selim A. Lindqvist. Vesitorni rakennettiin Kolumäelle, joka oli riittävän lähellä kaupunkia ja muuta maastoa korkeammalle.
Vesitornin valmistuttua sinne siirtyi palovartija ja häntä varten ylimmässä kerroksessa oli pieni vartiohuone. Vesitorni oli sen alkuaikoina myös suosittu näköalapaikka, jossa käynnistä perittiin maksu.
Kolumäen ja Mäntykankaan alue kaavoitettiin asuinalueeksi vuonna 1909 ja kaavan laati arkkitehti Lambert Pettersson. Taustalla oli Kokkolan kaupungin asukasluvun kasvu 1800-1900-luvun taitteessa.
Torin suunnasta otetussa kuvassa vanhan vesitornin oikealla puolella näkyy pieni puurakennus. Sen paikalle rakentui vuonna 1932 radiotalona tunnettu vihreä kivirakennus.
Vasemmalla edustalla näkyvää puurakennusta ei enää ole olemassa. Katariinan kalmiston vieressä sijaitseva tontti on nyt tyhjänä. Vireillä oleva Mäntykankaan asemakaavan muutos mahdollistaisi tontille uuden rakennuksen rakentamisen.
Lähteet: Antti Hietalahti: Postikorttien Kokkola, Kristina Ahmas: Kokkolan rakennuskulttuuria, Tapio Kaunisto, rky.fi, K.H. Renlundin museo
Tässä juttusarjassa tutkimme kuinka kaupunkikuva on muuttunut vuosien saatossa.
Ennen ja nyt -juttusarja alkaa – Miltä näytti Rantakatu vuonna 1920?
Torin kohdalla peltoaukea ja sen laidalla komea Niukkalinna – Torikadun näkymä on muuttunut hurjasti
Apteekki komeili Isonkadun varrella – Talon purkua kyseenalaistettiin 70-luvulla
Kansallis-Osake-Pankin rakennus seisoi Kokkolinnaa vastapäätä Isollakadulla
Kaupungin ensimmäinen palolaitoksen paikalla on nyt parkkipaikkoja
Pieni saari nimeltään Elba – Saari sai nimensä Sevónin perheen huvilan mukaan
Englanninpuisto rakennettiin tervatorin paikalle – Mutta mistä puisto on saanut nimensä?