Vesitornia ryhdyttiin rakentamaan Kolumäelle jo vuonna 1914, mutta vesitorni valmistui vasta vuonna 1921. Rakennusprojekti keskeytyi välillä, kun materiaalien hinnat nousivat sotavuosina liian korkeiksi.

Vesitornin rakentamisesta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti helsinkiläinen arkkitehti Selim A. Lindqvist. Vesitorni rakennettiin Kolumäelle, joka oli riittävän lähellä kaupunkia ja muuta maastoa korkeammalle.

Vesitornin valmistuttua sinne siirtyi palovartija ja häntä varten ylimmässä kerroksessa oli pieni vartiohuone. Vesitorni oli sen alkuaikoina myös suosittu näköalapaikka, jossa käynnistä perittiin maksu.

Vesitornin vasemmalla puolella oleva tontti on nyt tyhjä ja oikealla näkyy radiotalo.

Maria Store

Kolumäen ja Mäntykankaan alue kaavoitettiin asuinalueeksi vuonna 1909 ja kaavan laati arkkitehti Lambert Pettersson. Taustalla oli Kokkolan kaupungin asukasluvun kasvu 1800-1900-luvun taitteessa.

Torin suunnasta otetussa kuvassa vanhan vesitornin oikealla puolella näkyy pieni puurakennus. Sen paikalle rakentui vuonna 1932 radiotalona tunnettu vihreä kivirakennus.

Vasemmalla edustalla näkyvää puurakennusta ei enää ole olemassa. Katariinan kalmiston vieressä sijaitseva tontti on nyt tyhjänä. Vireillä oleva Mäntykankaan asemakaavan muutos mahdollistaisi tontille uuden rakennuksen rakentamisen.

Lähteet: Antti Hietalahti: Postikorttien Kokkola, Kristina Ahmas: Kokkolan rakennuskulttuuria, Tapio Kaunisto, rky.fi, K.H. Renlundin museo

Tässä juttusarjassa tutkimme kuinka kaupunkikuva on muuttunut vuosien saatossa.

Ennen ja nyt -juttusarja alkaa – Miltä näytti Rantakatu vuonna 1920?

Torin kohdalla peltoaukea ja sen laidalla komea Niukkalinna – Torikadun näkymä on muuttunut hurjasti

Valtava tulipallo nousi Kokkolassa taivaalle, kun dynamiittitehtaalla tapahtui räjähdys 80 vuotta sitten: "Kivirakennus sortui maan tasalle ja paikalle jäi vain iso kuoppa"

Lyseo täytti koko korttelin – Koulurakennus tuhoutui tulipalossa 1990 ja nyt sen tilalla on kaupunginkirjasto

Kokonainen kortteli hävitettiin liikerakennuksen alta: "Korttelin purku oli valtakunnallisestikin tunnistettu skandaali"

Apteekki komeili Isonkadun varrella – Talon purkua kyseenalaistettiin 70-luvulla

Tehtaankadun ja Isokadun kulmassa sijainnut Boehmin talo purettiin vuonna 1980 – Purku herätti vastarintaa

Rantatorilla seisoi funkkistyylinen huoltamo, järjestyksessään kaupungin toinen huoltoasema – Nyt tontilla on pysäköintipaikkoja

​​Kansallis-Osake-Pankin rakennus seisoi Kokkolinnaa vastapäätä Isollakadulla

Pienet puutalot koristivat Isokadun laitaa – Kadun laidalla oli useita kauppapuoteja, joihin kaupunkilaisten asiointi keskittyi

Kaupungin ensimmäinen palolaitoksen paikalla on nyt parkkipaikkoja

Meijerisilta vei Hakalahteen – Tarve sillalle ilmeni kun Hakalahdesta alkoi tulla kaupungin kehityksen kannalta entistä merkittävämpi

Pususilta ylitti Paskalammelta virtaavan puron – Sillasta tuli nuorten suosima, romanttisen maineen saanut kohtaamispaikka

Suntin oli kaupungin henkireikä, ensin kaupalle ja merenkululle, sitten huvilaliikenteelle ja kalastukselle

Moni kokkolalainen haikailee takaisin Länsipuiston paviljonkia eli Puistoravintolaa – Puistoa komistanut rakennus purettiin 1950-luvulla

Pieni saari nimeltään Elba – Saari sai nimensä Sevónin perheen huvilan mukaan

Englanninpuisto rakennettiin tervatorin paikalle – Mutta mistä puisto on saanut nimensä?

Chydeniuksen puisto perustettiin tonttimaalle, joka saatiin lahjoituksena – Alun perin se tunnettiin Itäpuistona

Mustakarin purjehduspaviljonki rakennettiin vuonna 1908 – Aiemmin purjehdusseura oli rakentanut kerhotalon Isokarille