Kuva nuorisoseurantalo Jungsborgista saattaa olla otettu pian sen valmistumisen jälkeen. Talon rakennuttivat Karleby Ungdomsförening, Kaarlelan kunta ja Karleby Landtmannagillet vuonna 1909 Landtmannagilletin lahjoittamalle tontille.

Karleby Ungdomsföreningenin toiminta oli alkanut jo vuonna 1894.

Linnusperältä kotoisin oleva arkkitehti Anders Herman Wikström laati rakennuksen piirustukset ja päätyi kansallisromanttiseen tyyliin. Wikström oli työskennellyt harjoittelijana jugendtyylistä tunnettujen arkkitehtien toimistossa.

Taloa laajennettiin vuonna 1938 rakennusmestari Gunnar Indolan suunnittelemalla juhlasalilla. 50-luvulla ullakolle tehtiin huoneita Kaarlelan kunnanvirastoa varten.

Jungsborgille majoittui venäläisiä sotilaita vuonna 1916, mikä esti Kaarlelan kunnalliselinten kokoontumisen rakennuksessa. Vuonna 1917 venäläisiä joukkoja oli ympäri kaupunkia. Hevostallit ja asevarastot sijaitsivat rautatientorilla. Pääesikunta sijaitsi työväentalolla. Kaiken kaikkiaan venäläisiä oli Kokkolassa noin 700.

Sisällissodan aikaan vuonna 1918 Jungsborg oli punaisten tukipiste. Tammikuussa alkoi suojeluskuntien hyökkäys, kaupunkia lähestyttiin etelästä ja lännestä päin. Venäläiset aloittivat tykkitulituksen Jungsborgilta kohti Kirkonmäkeä, jossa suomalaisten lähtöasema oli sijainnut. Venäläiset osuivat Kaarlelan kirkkoon, johon tuli vaurioita. Taistelu päättyi venäläisten antautumiseen.

Karleby Ungdomsföreningenin toiminta Jungsborgilla käynnistyi jälleen sodan jälkeen.

Jungsborgia on laajennettu muutamaankin otteeseen.

Maria Store

Lähteet: Antti Hietalahti: Postikorttien Kokkola, Kristina Ahmas: Kokkolan rakennuskulttuuria

Tässä juttusarjassa tutkimme kuinka kaupunkikuva on muuttunut vuosien saatossa.

Ennen ja nyt -juttusarja alkaa – Miltä näytti Rantakatu vuonna 1920?

Torin kohdalla peltoaukea ja sen laidalla komea Niukkalinna – Torikadun näkymä on muuttunut hurjasti

Valtava tulipallo nousi Kokkolassa taivaalle, kun dynamiittitehtaalla tapahtui räjähdys 80 vuotta sitten: "Kivirakennus sortui maan tasalle ja paikalle jäi vain iso kuoppa"

Lyseo täytti koko korttelin – Koulurakennus tuhoutui tulipalossa 1990 ja nyt sen tilalla on kaupunginkirjasto

Kokonainen kortteli hävitettiin liikerakennuksen alta: "Korttelin purku oli valtakunnallisestikin tunnistettu skandaali"

Apteekki komeili Isonkadun varrella – Talon purkua kyseenalaistettiin 70-luvulla

Tehtaankadun ja Isokadun kulmassa sijainnut Boehmin talo purettiin vuonna 1980 – Purku herätti vastarintaa

Rantatorilla seisoi funkkistyylinen huoltamo, järjestyksessään kaupungin toinen huoltoasema – Nyt tontilla on pysäköintipaikkoja

​​Kansallis-Osake-Pankin rakennus seisoi Kokkolinnaa vastapäätä Isollakadulla

Pienet puutalot koristivat Isokadun laitaa – Kadun laidalla oli useita kauppapuoteja, joihin kaupunkilaisten asiointi keskittyi

Kaupungin ensimmäinen palolaitoksen paikalla on nyt parkkipaikkoja

Meijerisilta vei Hakalahteen – Tarve sillalle ilmeni kun Hakalahdesta alkoi tulla kaupungin kehityksen kannalta entistä merkittävämpi

Pususilta ylitti Paskalammelta virtaavan puron – Sillasta tuli nuorten suosima, romanttisen maineen saanut kohtaamispaikka

Suntin oli kaupungin henkireikä, ensin kaupalle ja merenkululle, sitten huvilaliikenteelle ja kalastukselle

Moni kokkolalainen haikailee takaisin Länsipuiston paviljonkia eli Puistoravintolaa – Puistoa komistanut rakennus purettiin 1950-luvulla

Pieni saari nimeltään Elba – Saari sai nimensä Sevónin perheen huvilan mukaan

Englanninpuisto rakennettiin tervatorin paikalle – Mutta mistä puisto on saanut nimensä?

Chydeniuksen puisto perustettiin tonttimaalle, joka saatiin lahjoituksena – Alun perin se tunnettiin Itäpuistona

Mustakarin purjehduspaviljonki rakennettiin vuonna 1908 – Aiemmin purjehdusseura oli rakentanut kerhotalon Isokarille

Vesitorni valmistui Kolumäellä vuonna 1921 – Tornissa työskenteli aikoinana palovartija, myöhemmin torni oli suosittu näköalapaikka