sunnuntai 4.12.2022 | 11:54
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Suomenkielistä yhteiskoulua ryhdyttiin puuhaamaan kaupungissa 1890-luvulla – Koulu rakennettiin lahjoitusten avulla

Maria Store
To 11.8.2022 klo 10:00

Kun oppilaat ja henkilökunta muuttivat uuteen yhteiskouluun vuonna 1899, oli rakennuksessa neljä luokkahuonetta, opettajainhuone, juhlasali ja käytävä. Koulua ryhdyttiin laajentamaan Rautatienkadun suuntaan pari vuotta myöhemmin vuonna 1901 ja uudestaan vuonna 1906.

Laajennusten valmistuttua vuonna 1907 koulurakennuksessa oli muun muassa yhdeksän luokkahuonetta, juhla- ja voimistelusali, opettajainhuone, kanslia sekä kivestä rakennetussa pohjakerroksessa luonnontieteiden luokka, kirjasto sekä vahtimestarin asunto.

Suomenkielistä yhteiskoulua ryhdyttiin puuhaamaan kaupungissa 1890-luvulla. Koulun perustamista varten perustettiin osakeyhtiö. Koulu aloitti toimintansa 1899. Ennen komean koulurakennuksen valmistumista, koulu toimi mm. metodistikirkon tiloissa.

Koulurakennus rakentui pitkälti lahjoitusten avulla. Sitä varten järjestettiin keräyksiä, arpajaisia ja kansalaisjuhlia, joiden tuotto lahjoitettiin koulun rakentamiseen. Lahjoittajien nimet julkaistiin viikoittain Kokkola-lehdessä.

Kaupunginvaltuusto lahjoitti koulutaloa varten tontin. Lisäksi koulu sai käyttöönsä kamreeri Boehmin lahjoittaman niityn, jota käytettiin leikkipaikkana ja urheilutuntien jalkapallokenttänä. Kun kaupunki joitakin vuosia myöhemmin rakennutti paikalle Tullipakkahuoneen, jalkapallo- ja pesäpallo-ottelut pelattiin Rautatientorilla.

Koulutalon piirustuksen (myös sen laajennukset) laati helsinkiläinen arkkitehti K. Sandelin. Koulun arkkitehtuuri edustaa rikasta nikkarityyliä.

Vuonna 1918 koulu siirtyi valtion omistukseen ja siitä tuli yliopistoon johtava koulu ja nimi muutettiin Suomalaiseksi Yhteislyseoksi. Valtion omistuksessa koulu pysyi vuoteen 1974 asti, kunnes se siirtyi kaupungin omistukseen.

Koulu oli jo vuonna 1954 siirtynyt uuteen koulurakennukseen Länsipuistoon.

Talvisodan aikana koulurakennus toimi sotasairaalana ja vuonna 1945 se oli puolustusvoimien käytössä. Nykyään rakennuksessa toimii Kokkolan seudun opisto.

Koulurakennusta laajennettiin rautatieasemalle päin pari vuotta sen valmistumisen jälkeen.
Maria Store

Tässä juttusarjassa tutkimme kuinka kaupunkikuva on muuttunut vuosien saatossa.

Ennen ja nyt -juttusarja alkaa – Miltä näytti Rantakatu vuonna 1920?

Torin kohdalla peltoaukea ja sen laidalla komea Niukkalinna – Torikadun näkymä on muuttunut hurjasti

Valtava tulipallo nousi Kokkolassa taivaalle, kun dynamiittitehtaalla tapahtui räjähdys 80 vuotta sitten: "Kivirakennus sortui maan tasalle ja paikalle jäi vain iso kuoppa"

Lyseo täytti koko korttelin – Koulurakennus tuhoutui tulipalossa 1990 ja nyt sen tilalla on kaupunginkirjasto

Kokonainen kortteli hävitettiin liikerakennuksen alta: "Korttelin purku oli valtakunnallisestikin tunnistettu skandaali"

Apteekki komeili Isonkadun varrella – Talon purkua kyseenalaistettiin 70-luvulla

Tehtaankadun ja Isokadun kulmassa sijainnut Boehmin talo purettiin vuonna 1980 – Purku herätti vastarintaa

Rantatorilla seisoi funkkistyylinen huoltamo, järjestyksessään kaupungin toinen huoltoasema – Nyt tontilla on pysäköintipaikkoja

​​Kansallis-Osake-Pankin rakennus seisoi Kokkolinnaa vastapäätä Isollakadulla

Pienet puutalot koristivat Isokadun laitaa – Kadun laidalla oli useita kauppapuoteja, joihin kaupunkilaisten asiointi keskittyi

Kaupungin ensimmäinen palolaitoksen paikalla on nyt parkkipaikkoja

Meijerisilta vei Hakalahteen – Tarve sillalle ilmeni kun Hakalahdesta alkoi tulla kaupungin kehityksen kannalta entistä merkittävämpi

Pususilta ylitti Paskalammelta virtaavan puron – Sillasta tuli nuorten suosima, romanttisen maineen saanut kohtaamispaikka

Suntin oli kaupungin henkireikä, ensin kaupalle ja merenkululle, sitten huvilaliikenteelle ja kalastukselle

Moni kokkolalainen haikailee takaisin Länsipuiston paviljonkia eli Puistoravintolaa – Puistoa komistanut rakennus purettiin 1950-luvulla

Pieni saari nimeltään Elba – Saari sai nimensä Sevónin perheen huvilan mukaan

Englanninpuisto rakennettiin tervatorin paikalle – Mutta mistä puisto on saanut nimensä?

Chydeniuksen puisto perustettiin tonttimaalle, joka saatiin lahjoituksena – Alun perin se tunnettiin Itäpuistona

Mustakarin purjehduspaviljonki rakennettiin vuonna 1908 – Aiemmin purjehdusseura oli rakentanut kerhotalon Isokarille

Vesitorni valmistui Kolumäellä vuonna 1921 – Tornissa työskenteli aikoinana palovartija, myöhemmin torni oli suosittu näköalapaikka

Vuonna 1909 valmistunut Jungsborg oli sisällissodan aikoihin punaisten tukipiste

Lähteet: Antti Hietalahti: Postikorttien Kokkola, Kristina Ahmas: Kokkolan rakennuskulttuuria, Sata vuotta sivistystä: Kokkolan yhteislyseo 1898-1998

#