sunnuntai 4.12.2022 | 10:09
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Tupakkatehdas kaupungin keskustassa – Tehtaankatu sai nimensä tupakkatehtaan mukaan

Maria Store
To 1.9.2022 klo 09:00 | päivitetty to 12:26

Isokatua reunastavat tässä 1900-luvun alussa otetussa E. & A. Axelqvistin postikorttikuvassa kasvimaat. Kauempana keskellä kuvaa näkyy Roosin talo eli nykyinen museorakennus, mutta muutoin puiset rakennukset kadun varrelta ovat hävinneet.

Kuvan keskellä näkyy yleinen kaivo tai katettu vesiposti, jotka olivat olennainen osa kaupunkilaisten arkea. Ne kaupunkilaiset, joilla ei ollut vesijohtoa saivat vesilappuja, joilla he saivat vesipostilla istuvalta työntekijältä vettä.

Kaksikerroksinen rakennus oikealla oli tupakkatehdas Isokadun ja Tehtaankadun kulmassa. Ensimmäiset yritykset viljellä tupakkaa tehtiin Kokkolassa 1745. Vaihtelevan menestyksen jälkeen vuonna 1760 satoa saatiin jo kunnollinen määrä. Seuraavana vuonna kaupungin porvarit, kaikkiaan 35 henkeä, anoivat tupakkatehtaan perustamista kaupunkiin.

Tehdas aloitti toimintansa vuonna 1763. Sen perustajia ja omistajia olivat muiden muassa Anders Roos ja Rahmin veljekset. Tehdas rakennettiin kaupungin silloiseen rajamaastoon, nykyisen Isokadun ja Tehtaankadun kulmaan. Tämän tehtaan mukaan Tehtaankatu onkin saanut nimensä. Myöhemmin tontilla toimi Rautatiehotelli. Paikalla sijaitsee nykyisin kauppakeskus Chydenia.

”Tehtaassa valmistettiin kartuusitupakkaa, rullatupakkaa ja nuuskaa”, kirjoittaa Annikki Wiirilinna Keskipohjanmaa-lehdessä 7.9.1970 julkaistussa jutussa.

Työntekijöitä oli parhaimmillaan 14. Tuotteita myytiin Kokkolan seudulla, mutta myös muualle Pohjamaalle ja jonkin verran Ruotsiin. Wiirilinna kirjoittaa, että tehdas oli 1840-luvulla maan kolmanneksi suurin. Tupakkatehdas oli toiminnassa vielä 1800-luvun lopulla. Kaupungissa oli myös muita tupakkatehtaita, yksi niistä sijaitsi Rantakadun ja Tehtaankadun kulmassa.

Mikko Karvonen kirjoittaa Kokkolan arkkitehtuuria käsittelevässä kirjassaan tupakkatehtaasta. ”Tunnetuin täkäläinen tupakkatuote oli tuolloin purutupakka nimeltä Kokkolan Pötky”, hän kirjoittaa.

Lähteet: Annikki Wiirlinnan juttu Keskipohjanmaassa, Mikko Karvonen: Kokkola – Arkkitehtuuri 1620-1920, Antti Hietalahti: Postikorttien Kokkola

Tässä juttusarjassa tutkimme kuinka kaupunkikuva on muuttunut vuosien saatossa.

Ennen ja nyt -juttusarja alkaa – Miltä näytti Rantakatu vuonna 1920?

Torin kohdalla peltoaukea ja sen laidalla komea Niukkalinna – Torikadun näkymä on muuttunut hurjasti

Valtava tulipallo nousi Kokkolassa taivaalle, kun dynamiittitehtaalla tapahtui räjähdys 80 vuotta sitten: "Kivirakennus sortui maan tasalle ja paikalle jäi vain iso kuoppa"

Lyseo täytti koko korttelin – Koulurakennus tuhoutui tulipalossa 1990 ja nyt sen tilalla on kaupunginkirjasto

Kokonainen kortteli hävitettiin liikerakennuksen alta: "Korttelin purku oli valtakunnallisestikin tunnistettu skandaali"

Apteekki komeili Isonkadun varrella – Talon purkua kyseenalaistettiin 70-luvulla

Tehtaankadun ja Isokadun kulmassa sijainnut Boehmin talo purettiin vuonna 1980 – Purku herätti vastarintaa

Rantatorilla seisoi funkkistyylinen huoltamo, järjestyksessään kaupungin toinen huoltoasema – Nyt tontilla on pysäköintipaikkoja

​​Kansallis-Osake-Pankin rakennus seisoi Kokkolinnaa vastapäätä Isollakadulla

Pienet puutalot koristivat Isokadun laitaa – Kadun laidalla oli useita kauppapuoteja, joihin kaupunkilaisten asiointi keskittyi

Kaupungin ensimmäinen palolaitoksen paikalla on nyt parkkipaikkoja

Meijerisilta vei Hakalahteen – Tarve sillalle ilmeni kun Hakalahdesta alkoi tulla kaupungin kehityksen kannalta entistä merkittävämpi

Pususilta ylitti Paskalammelta virtaavan puron – Sillasta tuli nuorten suosima, romanttisen maineen saanut kohtaamispaikka

Suntin oli kaupungin henkireikä, ensin kaupalle ja merenkululle, sitten huvilaliikenteelle ja kalastukselle

Moni kokkolalainen haikailee takaisin Länsipuiston paviljonkia eli Puistoravintolaa – Puistoa komistanut rakennus purettiin 1950-luvulla

Pieni saari nimeltään Elba – Saari sai nimensä Sevónin perheen huvilan mukaan

Englanninpuisto rakennettiin tervatorin paikalle – Mutta mistä puisto on saanut nimensä?

Chydeniuksen puisto perustettiin tonttimaalle, joka saatiin lahjoituksena – Alun perin se tunnettiin Itäpuistona

Mustakarin purjehduspaviljonki rakennettiin vuonna 1908 – Aiemmin purjehdusseura oli rakentanut kerhotalon Isokarille

Vesitorni valmistui Kolumäellä vuonna 1921 – Tornissa työskenteli aikoinana palovartija, myöhemmin torni oli suosittu näköalapaikka

Vuonna 1909 valmistunut Jungsborg oli sisällissodan aikoihin punaisten tukipiste

Suomenkielistä yhteiskoulua ryhdyttiin puuhaamaan kaupungissa 1890-luvulla – Koulu rakennettiin lahjoitusten avulla

Sähkölaitoksen talo valmistui vuonna 1905 – Taloon rakennettiin yleinen kylpylä ja sauna

#