perjantai 3.2.2023 | 06:08
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

18-vuotias kanttori Juhana Tokola innostuu urkujen monipuolisuudesta: "Pidän siitä, kun uruilla saa pehmeää ja hiljaista ääntä mutta myös sellaista, että seinät tärisevät."

Sini Sulkakoski
Ke 18.1.2023 klo 18:00 | päivitetty to 13:53

Juhana Tokola työskentelee viikonloppuisin keikkakanttorina Kälviällä ja Lohtajalla.

– Olin 15-vuotias, kun tuttu kanttori kysyi halukkuuttani alkaa sijaistamaan häntä välillä Kälviän kirkon kirkollisissa toimituksissa. Minä suostuin, ja aina sunnuntaiaamuisin ajoin skootterilla kirkolle kanttori-kesätöihin, nauraaTokola.

Tällä hetkellä Tokola opiskelee lukiossa sekä Keski-Pohjanmaan Konservatoriolla muusikoksi pääinstrumenttinaan urut. Sivuaineena Tokola opiskelee laulua.

– Kanttorin työssä saa laulaa niin paljon, niin ajattelin lauluopintojen tukevan hyvin pääinstrumenttiani.

Vähitellen huhut nuoresta kanttoriopiskelijasta kantautuivat myös Lohtajan kirkolle, missä Tokola on käynyt soittamassa urkuja viime talvesta asti.

Tokola saattaa soittaa urkuja kahdessa eri messussa saman sunnuntain aikana.

– On ollut sellaisiakin päiviä, että sunnuntaina Lohtajalla on ensin messu aamulla kymmeneltä, ja sieltä ajan Kälviälle messuun kahdeksitoista.

Urkumusiikista Tokola innostui viidennellä luokalla vanhempien hankkiessa kotiin sähköurut.

– Olin käynyt aikaisemmin pianotunneilla, mutta urut herättivät suurempaa mielenkiintoa niiden mahtipontisuuden ja monipuolisuuden takia.

Työn ja opiskelun yhdistäminen ei ole tuottanut hankaluuksia.

– Kanttorikeikat keskittyvät viikonloppuihin, joten viikolla on hyvin aikaa opiskella. Viikkorytmiin on muodostunut tietynlaiset rutiinit, eikä stressiä pääse muodostumaan, vaikka päivät ovatkin melko täysiä.

Tokola kertoo urkumusiikin olevan täysin oma maailmansa.

– Uruista löytyy niin valtava määrä eri äänikertoja ja mahdollisuuksia musiikin soittamiseen. Pidän siitä, kun uruilla saa pehmeää ja hiljaista ääntä mutta myös sellaista, että seinät tärisevät.

Tokolan mukaan jokainen urku on uniikki ja omanlaisensa soitin, joka vaatii totuttelua.

– Esimerkiksi Kälviän, Lohtajan ja Kokkolan kirkkojen urut ovat valtavan erilaisia soinniltaan ja äänikerroiltaan.

Tokola luettelee urkumusiikin saralla olevia innoittajiaan.

– Bachin ajan urkumusiikki on hienoa, samoin romantiikan ajan sävellykset. Nykypäivänä toimivat hollantilaiset urkurit Martin Mans ja Gert Van Hoef luovat mukavan kuuloista urkumusiikkia. Yksi esikuva on myös säveltäjäisäni, joka on mahdollistanut minulle paljon asioita musiikin saralla.

Tokola pääsee vaikuttamaan eri tilaisuuksissa soitettaviin kappaleisiin.

– Koska olen sen verran uusi kaveri alalla eikä virsituntemusta ole vielä laajasti, messuvirret saatetaan joskus ilmoittaa valmiina. Hautajaisissa ja häissä tulee usein toiveita ja olen ottanut sellaisen linjan, että pyrin toteuttamaan aina kaikki toiveet mahdollisuuksien mukaan.

Tokola ei vielä osaa sanoa, onko kanttorin työ se lopullinen työ, jota hän tulee tekemään.

– Varmasti tulen aina työskentelemään musiikin parissa ja tuskin urkumusiikki tulee koskaan jäämään elämästäni pois. Aika näyttää, mihin päädyn!

”Pidän siitä, kun uruilla saa pehmeää ja hiljaista ääntä mutta myös sellaista, että seinät tärisevät.

#